2018 We Jazz Records WJCD10
1.Leviathan
2.Le chant des sirènes
3.Cubism
4.Vultures
5.Flight
6.Blood moon
7.Solitude
All selections composed by Joonas Leppänen.
Joonas Leppänen (drums), Jarno Tikka (tenor saxophone), Tomi Nikku (trumpet & fluegelhorn), Teemu Åkerblom (bass).
+ 1, 5: Ilkka Uksila (vibrafone)
Produced by Joonas Leppänen & Matti Nives
Recorded and mixed by Tuukka Tervo
Mastered by Juha Luukkainen
Levy-yhtiön tiedotteessa on tiivistetty Joonas Leppäsen sävellystyyli muutamaan sanaan kuvauksella ”pohdiskeleva, mutta intensiivisesti ryöpsähtelevä”.
Täytyy myöntää että juuri tuo pohdiskeleva sävy aiheuttaa ajoittain sellaisen tuntemuksen, että nyt homma ei oikein etene. Jazzin ikuisuuskysymys realisoituu: onko säveltämisellä ja suunnitelmallisuudella liian tiukka ote kokonaisuudesta? Jarno Tikan saksofonin ja Tomi Nikun trumpetin ristikudokset ja harmonisoinnit kulkevat tasaisen vakaasti eteenpäin, ja Leppäsen sinänsä irtonaisesta rubatosoitosta huolimatta kokonaisvaikutelma on jähmeä. Rauhalliset tempot ja kahden puhaltimen ”kuoron” hallinta kestävät koko albumin mitan, on valittu yhtenäisyys vaihtelevuuden sijasta. Vaikka löytynyt yhtyesoundi on persoonallinen, ja työstö hallitun taidokasta, koen ettei metodissa ole tarpeeksi variointia ja tämä syö vääjäämättä tehoa albumin mittaan. Sitä intensiivistä ryöpsähtelyä saakin sitten hakea tarkalla korvalla, eikä missään vaiheessa mennä mihinkään räiskyvään ekspressionismiin asti.
Niinpä levyllä maistuvat elähdyttäviltä ne jaksot, joissa yksittäinen muusikko vapautuu tiiviin kvartettirungon kahleista, esimerkkeinä Nikun soolo Le chant des sirènes -kappaleessa tai Tikan soolo Vultures-teoksessa. Samoin yhtyeen ulkopuolinen elementti, Ilkka Uksilan vibrafoni, virkistää ja rehevöittää sointia esiintyessään kahdessa biisissä.
Pienissä erissä tai yksittäin kuunneltuna levyn kappaleet säilyttävät elinvoimansa paremmin. Leppäsen löytämä ”abstrakti” muodonta (kubismi on yhden teoksen nimenäkin) tuottaa paitsi kiinnostavia harmonioita, myös jännittävästi palasteltuja rakenteita ja väyliä uuteen näkemykseen. Intensiivisyyttä, rehevyyttä tai jopa tulta jäin kuitenkin tässä kaikessa kaipaamaan.
