Jukka Perko Tritone: Dizzy
2017 We Jazz Records WJCD01
CD
1.Bebop (Dizzy Gillespie)
2.’Round midnight (Thelonious Monk)
3.A night in Tunisia (Gillespie, Frank Paparelli)
4.Cubano be, Cubano bop (George Russell, Gillespie)
5.Dizzy’s business (Ernie Wilkins)
6.Con alma (Gillespie)
7.Lover come back to me (Sigmund Romberg, Oscar Hammerstein II)
8.Woody ’n’ you (Gillespie)
9.One bass hit (Ray Brown)
10.Tin tin deo (Gil Fuller, Chano Pozo)
LP
A1.Bebop (Dizzy Gillespie) / A2.’Round midnight (Thelonious Monk) /
A3.A night in Tunisia (Gillespie, Frank Paparelli) / B1.Cubano be, Cubano bop (George Russell, Gillespie) / B2.Dizzy’s business (Ernie Wilkins) / B3.Con alma (Gillespie)
+ levyn mukana tulevan digilatauksen bonuskappaleet : Lover come back to me (Sigmund Romberg, Oscar Hammerstein II) / Woody ’n’ you (Gillespie) / One bass hit (Ray Brown) /
Tin tin deo (Gil Fuller, Chano Pozo)
Jukka Perko (as), Antti Lötjönen (b), Teppo Mäkynen (dr).
+ Choir vocals on 4 by KYN & KYL.
Music arranged by Jukka Perko Tritone
Produced by Teppo Mäkynen
Recorded 10/2016 by Risto Hemmi at Finnvox Studios, Helsinki
Mixed 2/2017 by Teppo Mäkynen and Risto Hemmi at Finnvox Studios
Mastered by Pauli Saastamoinen at Finnvox Studios
Additional mastering for vinyl by Jukka Sarapää, Timmion Cutting Lab
Design and liner note by Matti Nives
Front cover source photo by Kimmo Modig
CD tray photo by Matti Pyykkö
Archival material photographed by Jori Hellstedt
Copy editing by Meira Pappi
Eipä tästä voi muuta antaa kuin täydet pojot, on tämä niin iso ja sykähdyttävä tarina pienen, syrjäisen maan jazzelämän ja etenkin erään huittislaisen pojan kannalta.
Tietysti tarinan kantavuus perustuu hyvin paljon siihen, millainen muusikko Jukka Perkosta on tullut, ja miten se sama ihminen, joka teininä pääsi Pori Jazzeilla trumpetisti Jon Faddisin siipien suojaan ja sitä kautta lopulta mukaan Dizzy Gillespien big bandiin, on nyt itse jakamassa ja välittämässä nuoremmalle polvelle sekä musiikillista kypsyyttään että elämänviisauttaan ylipäätään.
Tämän levyn mukana tulee nimittäin kansivihko, joka todellakin kannattaa lukea. Ensinnäkin se sisältää riemukkaan tarinan (Perkohan on tunnetusti hyvä iskemään legendaa) nuoren pojan yllättävästä pestauksesta veteraanien kansoittamaan huippubändiin ja monenmoisista seikkailuista ja sattumuksista Amerikassa ja Euroopassa. Toiseksi Perkon kirjoittamat sanat Dizzyn musiikista ja hänen omasta asemastaan jazzin pitkässä ketjussa ovat punnittua, syvää ja viisasta puhetta.
Perkon ajoitus Dizzy-projektin kanssa on kohdillaan. Deadlinen sattui nyt määrittelemään Gillespien 100-vuotisjuhla, mutta juuri nyt on muutenkin hyvä. Ajallista perspektiiviä nuoruusvuosiin on riittävästi, nyt kypsä taiteilija palaa lähtökohtiinsa.
Olennaista lähestytään, kun vielä lisätään, ettei Perko pysty täysin sanallistamaan lähestymistapaansa tähän musiikkiin, sillä se elää niin syvällä. On sentään kysymys herkimmän teini-iän tärkeimmistä musiikillisista rakennuspalikoista.
Nostalgiaa Perko ei kuitenkaan arvosta, tärkeintä on tunne ja se mitä omaa Perko, basisti Antti Lötjönen ja rumpali Teppo Mäkynen juuri nyt voivat antaa Gillespie-musiikin kaanoniin.
Paljonkin voivat, Tritonessa kohtaavat sentään kolme oman soittimensa suomalaista mestaria. Tällä tasolla ei ole enää kyse siitä mitä osataan, vaan mitä halutaan sanoa. Heti avauksessa isketään pöytään virtuoosivauhdeistaan tunnetun bebopin sukkeluuden ylistys. Ja perään trio saa hehkumaan Thelonious Monkin ’Round midnightin, yhden soitetuimmista jazzsävellyksistä kautta aikain. Siinähän tuo Tritonen suuruus tuleekin todistettua: ei ole merkitystä sillä onko joku kappale ”loppuun kulunut” vai vähemmän soitettu, kaikki on trion taitavissa käsissä tuoretta. Ja huomattakoon, että mukana on kaiken aikaa myös se Perkon peräänkuuluttama tunne.
A night in Tunisia leimuaa, Dizzy’s business ja Woody ’n’ you säkenöivät bebopin ytimessä, Con alma väreilee syvämietteisenä balladina, One bass hit on ihastuttavan rentoa svengittelyä, ja Gillespien rakkaus afro-kuubalaiseen musiikkiin saa persoonallisen valaistuksen kappaleissa Cubano be, Cubano bop ja Tin tin deo.
Levynä Dizzy summaa tavattoman paljon suuren amerikkalaisen rytmi- ja sittemmin taidemusiikin genren kehittymisestä ja monitasoisesta kansainvälistymisestä. Siinä kuuluvat Dizzyn vaikutteet, Perkon vaikutteet ja jollakin selittämättömällä tavalla siinä on mukana myös paljon tästä päivästä. Sekä ajallisesti että maantieteellisesti liikutaan isolla alueella, ja siinä manifestoituu samalla jazzin voima maailmoja syleilevänä genrenä.
