Stefan ”Kilju” Lindblom: …just add water…
2004 Lindblom Music SLCD-01
Cover design & photography: Benjamin Antell.
1.Madman
2.Dream, sweet dream
3.Gardenhouse
4.Sorrow
5.Soulfood
6.Instant blues
7.Milkman
8.I won’t hide
9.Doping
Music written and arranged Stefan Lindblom.
Stefan Lindblom (b, g, hca, voice, org)
+ 1, 2: Dani Strömbäck (keyb)
+ 1, 3, 5, 6, 7, 8, 9: Peter Nordwall (ts, ss)
+ 1, 7: Jani Sund (dr)
+ 1, 3, 5, 6, 8, 9: Mathias Sandberg (g)
+ 1, 3, 5, 6, 8: Tuukka Aitoaho (dr, udu, cgas)
+ 2, 8: Jaakko Salminen (tp)
+ 3, 5, 7, 8: Mikael Svarvar (rhodes)
+ 4, 5, 6, 8, 9: Stefan Brokvist (dr)
+ 7: Janne Hyöty (g)
Studio: DeeKay Studios, Stefan Lindblom home studio etc.
Tuottaja = Producer: Stefan Lindblom
Äänittäjät = Engineers: Stefan Lindblom, Janne Hyöty, Stefan Backas
Additional recording: Jani Sund
Miksaus = Mixed by: Stefan Lindblom
Masterointi = Mastered by: Martin Kantola
Stefan Lindblom on Vaasassa vaikuttava basisti ja musiikintekijä. Ensimmäinen levy on omakustanne, ja omaa tekoa muutenkin, sillä Linblom säveltänyt, sovittanut ja tuottanut kaiken, ja myös miksannut levyn omassa kotistudiossaan. Levy onkin hyvä esimerkki siitä millaista jälkeä nykytekniikalla saa omassa kotona tehtyä. Selkeästi erottuvat soundit ovat tähän tyylilajiin kohdallaan.
Lindholm on siis tehnyt siistiä jälkeä, ilmavaa ja selkeän sähköistä äänimaailmaa. Usein ollaan fuusion valtavirrassa, mutta onneksi myös vaihtelua löytyy. Souljazz ja funkin rytke ovat myös Lindholmin omaa aluetta. Muista soittajista esille nousee sekä sopraanolla että tenorilla vakuuttava saksofonisti Peter Nordwall. Miehistö vaihtuu kappaleen mukaan, ja eniten vastuuta saavat Lindblomin ja Nordwallin lisäksi kitaristi Mathias Sandberg, rumpali Stefan Brokvist sekä kosketinsoittajat Dani Strömbäck ja Mikael Svarvar.
Basistiltamme käy myös kitaransoitto. Esimerkiksi ”Sorrow” -kappale on toteutettu triolla, jossa Stefan Brokvist hoitaa rummut, ja Lindblom sekä kitaran että bassot. Maltillisesti kehitelty ”Milkman” pitää sisällään Linblomin soittoa niin höyrybassolla kuin 4- ja 5-kielisillä sähköbassoillakin, mutta päättyy hänen tymäkkään revittelyynsä sähkökitaralla.
Lindblom on malttanut mielensä, eikä ole työntänyt bassoa liian hallitsevaan asemaan, niin kuin aina joskus basistien soololevyillä tuppaa käymään. Taidonosoituksia on sopivasti, ja ne ovat musiikillisesti perusteltuja. Muuten basismi kukkii kokonaisuuden ehdoilla. Näin levystä muodostuukin oikein miellyttävä yllätys, ja monipuolisuudessaan kelpo nykyfuusiolevy.
