2003 Aketa’s Disk MHACD-2607
Design: Yasuaki Ihara
1.Mongolia (Nekljudow)
2.Tuuliviiri (Krokfors)
3.To be (John Coltrane)
4.Farewell song (Krokfors)
5.Mellansong (Krokfors)
6.Second life (Tapio)
7.Northern garden (Tapio)
8.Moving finger (Tapio)
9.Yarra yarra (Haarla)
Jorma Tapio (ts, b-cl, fl), Iro Haarla (p, harp), Uffe Krokfors (b), Tom Nekljudow (dr)
Recorded at Aketa-No-Mise, Tokyo, 11/2002
Tuottaja = Producer: Shoji Aketagawa
Äänittäjä = Engineer: Masaaki Shimada
Jorma Tapion Rolling Thunder-yhtye teki viime vuoden lopulla kuukauden mittaisen Japanin kiertueen, jonka aikana Tokiossa äänitettiin konserttiäänite ”Live In Japan”. Levylle tallennettiin kahden illan aikana yhdeksän kappaletta, jotka välittävät kuulijalle yhtyeen monipuoliset keinovalikoimat ja laajan tunneasteikon.
Jorma Tapio on saksofonistina suoraviivainen ja soundiltaan jämäkkä. Hän välttää kaikkea koristeellisuutta ja lataa väkeviin sooloihinsa vähitellen kasvavaa intensiteettiä, hyvänä esimerkkinä lähes perinteisen jazzsvengin varaan rakentuva ”Farewell Song”. Coltranen myöhäistuotannosta poimittu ”To Be” ja muut huilukappaleet tuovat selvimmin esille Tapion runollisen ja herkän puolen.
Yhtyeen omaperäinen pianisti ja harpisti Iro Haarla pitää mieluummin tauon siinä paikassa, missä joku toinen soittaja kerskailee virtuositeetillaan. Haarlan hapuilevan harkitsevat soolot luovat jännittävän vastakohdan Tapion saksofonin voimalle. Haarla soittaa levyllä myös harppua, joka on aika harvinainen vieras jazzlevyillä. Harpun sointi on perinteisellä tavalla kaunista, kuten ”Tuuliviirin” melodinen soolo-osuus osoittaa.
Uffe Krokfors näyttää jälleen kerran olevansa eräs nykyjazzin basistihuipuista, tämänkin yhtyeen luotettava selkäranka. Krokfors soittaa kaksi pitkää sooloa, jotka valottavat hienosti bassoimprovisaation mahdollisuuksia. Edellä mainittuun ”Tuuliviiriin” Krokfors soittaa jousella tummasävyisen intron sekä näppäilee ”Mellansongin” alkuun lähes viisi minuuttia pitkän, jännittävän bassosoolon.
Vesalansa tarkoin opiskellut rumpali Tom Nekljudow hyödyntää lyömäsoitinten koko väriasteikkoa. Ääripäitä ovat ”Northern Gardenin” herkkä kosketus ja ”Moving Fingersin” hurja energia.
Rolling Thunder soittaa Vesalan ja Coltranen perinteistä kasvavaa free jazzia, ei kuitenkaan täysin vapaata improvisaatiota, vaan sävellyksiin perustuvaa keskustelua ja kuuntelevaa vuorovaikutusta. Yhtye on ilmiselvästi ollut Tokion klubi-illoissa todella hyvässä vireessä ja konserttien keskittynyt tunnelma on vangittu onnistuneesti myös levylle.
