2003 Silence SLC 018
Cover design and photos: Mari Kaljuste.
1.Bassland (Vaigla)
2.Small talk (Vaigla)
3.Naima (John Coltrane)
4.Sunday afternoon (Vaigla)
5.Walking on your shadow (Vaigla)
6.Shamen story (Vaigla)
7.Wings of wind (Vaigla)
8.Mr. Big (to Jaco) (Vaigla)
9.3 women (Vaigla) Raul Vaigla (b, E-bow)
+ 1-5, 7, 8: Sami Kuoppamäki (dr)
+ 1-3, 5, 6, 8: Mamba (perc)
+ 5, 8: Aare Poder (keyb)
+ 2: Urmas Lattikas (keyb)
+ 5: Raivo Tafenau (sax)
+ 2, 5: Mihkel Metsala (tp)
+ 7: Meelis Vind (b-cl)
Recorded at Murfor Studio by Aare Poder
Drums and percussions recorded and mixed at Seawolf Studios by Hannu Leidén
Mastered by Hannu Leidén at Seawolf Studios, Helsinki
Viime aikoina on tullut kuultua useampaakin basistin johdolla luotua levyä, kun Jan-Olof Strandbergin, Victor Baileyn ja Marcus Millerin työt ovat pyörähtäneet levylautasella. Nyt on vuorossa aivan uusi tuttavuus: virolainen Raul Vaigla. Bassotaiteilija on kotomaansa muusikoiden lisäksi pestannut miehistöönsä myös suomalaisia rumpali Sami Kuoppamäen ja lyöjä Abdissa ”Mamba” Assefan verran, joten levy on syytä noteerata myös Suomijazzin palstoilla.
Kaikkien edellä mainittujen ja vielä Vaiglankin levyn jälkeen joudun edelleen odottamaan sitä basistin levyä, joka ei heti ja välittömästi kuulosta basistin soololevyltä.
No onhan tietysti Pekka Pohjola… Joka tapauksessa hieman enemmän kontrollia noin yleensä toivoisi arvon basisteilta. Ihan jokaisen kappaleen ei tarvitsisi olla bassolähtöinen, tai tämän jalon soittimen ehdoilla kulkeva. Pieni pidättely, jääminen välillä taustalle ja ennen kaikkea satsaus täysipainoisiin sävellyksiin riffilähtöisten teemantynkien sijasta tuottaisi painavampaa musiikkia. Nyt tuppaa olemaan vaarana että vain toiset basistit ymmärtävät…
Vaiglallakin jää parannettavaa juuri sävellyspuolelle, liian moni kappale on niin selkeästi ”basistibiisi”. Soitannollisesti homma on ns. hallussa. Vaiglan tekniikka riittää ja näkemys vakuuttaa sekä hitaissa maalailuissa että tuimissa nypytyksissä.
Vaigla johdattelee yhtyettään fuusiomusiikin selkeä- soundisiin ja selkeäteemaisiin ympyröihin. Suurinta esikuvaa ei tarvitse miettiä, basisti on peittelemättä Pastoriuksen perillisiä. Jacolle omistettu Mr. Big kulkee komeasti, Voisipa ollakin erinomaisen hauskaa kuulla Vaiglaa kotimaisen ”In the Spirit of Jaco Pastorius” – kokoonpanon vierailevana solistina.
Levyn ainoa vieras kappale ei kuitenkaan ole Pastoriuksen kansiosta, vaan Coltranelta. Naima mietiskellään läpi kaunosieluisesti. Pyrkimys puhtaaseen, kauansoivaan ja leijuvaan ääneen määrittää yleensäkin Raul Vaiglaa basistina.
Vaigla vie musiikkia suvereenisti, ja venyy soundillisestikin laajalle alueelle. Esimerkiksi Sunday afternoon -kappaleessa hakee turhaan kitaristin nimeä levyn krediiteistä, kitaristinen maalailu suoriutuu siis sekin bassoilla ja efekteillä.
Hämmästyttävän hyvin Vaigla selviää suurimman osan levystä läpi vain lyömäsoittajien avustuksella. Vain muutamassa kappaleessa käytetään kosketinsoittimia tai puhaltimia lisämausteina. Maukasta perusfuusiota syntyy näin Walking on your shadow -kappaleessa, jossa trumpetisti Mihkel Matsala värittää, ja saksofonisti Raivo Tafenau sooloilee pehmeästi. Mutta enimmäkseen Vaigla siis pärjää soittamalla erilaisia bassojaan eri tavoin efektoituina monikerroksisesti päällekkäin. Eikä kuulosta ollenkaan köyhältä tai vajaalta.
Kerrottakoon vielä bassoherran työkalut: 4- ja 6-kieliset nauhattomat bassokitarat, 6-kielinen nauhallinen, nauhaton ja nauhallinen akustinen bassokitara ja E-bow. Ja kaikki efektit ovat peräisin Bossin GT-68 -vempeleestä.
Virolainen musiikki on Suomessa turhan tuntematonta. Toivottavasti tästäkin aukeaa uusia yhteistyökuvioita ja Suomenlahden kulttuurisillan yli käydään jatkossa molempiin suuntiin. Levy-yhtiö Silence ansaitsee kiitoksen tästä päänavauksestaan.
Suositeltava levy kaikille basisteille, bassosoundien ja fuusiomusiikin ystäville.
