Vaikka Alice Babsin 1940-luvun alun elokuvasävelmää ei lavalla kuultu, jotakin samaa oli aistittavissa Ravintola Kairon syysillan tunnelmassa.
Sini Lavastre on Kotkan seudun musiikkiopiston rehtori. Yleisössä istui vai pitäisikö sanoa eläytyi musiikkiin ilahduttava määrä nuoria kuulijoita.
Lieneekö kyseessä oppituntia vastaava tapahtuma. Tunnelma oli todella käsinkosketeltava.
Sini kertoi ennen konserttia että idea tästä illasta oli kypsynyt reilun vuoden. Hän oli valinnut ohjelmistoon omia sävelmiä melko pitkältä ajalta.
Bändin kasaaminen ei ollut vaikeaa, koska hän on lähes päivittäin tekemisissä kollegoiden kanssa, jotka oli helppo saada innostumaan hankkeesta.
Useimmat sekstetin jäsenet ovat joko opettajia tai muuten päivittäin musiikin kanssa tekemisissä olevia ammattilaisia.
Sini koki toki pienoista epävarmuutta siinä kohtaa kun idea tuli siitä, että otetaan taustakombon rinnalle puhaltajia. Mutta eipä hätää.
Ari Ismälä tuli apuun ja teki puhallinsovitukset Sinin ideoiden pohjalta ja näin koko hanke nytkähti taas eteenpäin.
Vuodenajat
Sini valitsi illan teemaksi vuodenajat. Ensimmäinen puolisko oli kesäisiä ja keväisiä sävellyksiä ja laulunsanat sivusivat valoista vuodenaikaa ja perhe-elämää lapsineen.
Turun saaristoa kuvaava balladi loi kesäistä tunnelmaa. Ihmiselon vaiheita kuvasi hidas Häävalssi. Voisi kuvitella että tällä sävellyksellä olisi kysyntää myös eri häissä esiintyvien bändien repertuaarissa. Kaunis, hidas valssi ja herkkä kappale, jota voi sovitella erilaisille orkestereille ja kokoonpanoille tai aivan soolonakin.
Löytyykö nuottina, jäi epäselväksi.
Sini kertoi, että pianonsoiton kautta useimmat sävellysideat lähtevät liikkeelle. Sointujen kautta edetään. Melodia muotoutuu sanojen tunnelman yhteisvaikutuksesta.
Joskus melodian pätkä tulee autolla ajaessakin mieleen. Se pitää nopeasti siepata muistiin ja jalostaa myöhemmin loppuun.
Sinin oma musiikkitaival alkoi kotiseudulla Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Kannustavat vanhemmat antoivat mahdollisuuden. Piano oli kodissa saatavilla. Opinnot jatkuivat Oulussa ja lopulta ylempi AMK-tutkinto tuli suoritettua Turussa.
Sini myöntää että Kymenlaaksoon siirtyminen oli hänelle itselleenkin hyppy tuntemattomaan. Hän ei ollut koskaan edes käynyt Kotkassa tai nykyisessä kotikaupungissaan Haminassa.
Mutta kyllä pieni riskinotto kannatti. Hän viihtyy mainiosti. Ei Turussakaan vikaa ollut, mutta ehkä savolaiset ja Kymenlaakso kuuluvat enemmän yhteen, naurahtaa Sini.
Laulujen sanoituksissa korostuvat lapset ja myötäeläminen.
Nykyisessä rehtorin toimessa hän yrittää tuoda esille sitä, kuinka hyvä harrastus musiikki voi lapsille ja nuorille olla.
Osaamisen kautta itsetuntokin kasvaa. Balsamia haavoille monessa tapauksessa. Eikä vain lapsille. Musiikkiharrastuksen voi aloittaa hyvin myös seniorina.
Syystunnelmainen kakkospuolikas
Konsertin toinen puolisko oli syystunnelmainen. Hyvin pienillä lavaste- ja asumuutoksilla tunnelmaa saatiin vietyä syksyyn. Ei tarvita pauketta, savua ja liekkejä tunnelman luomiseen.
Ulkona oli alkanut samaan aikaan ajoittain rankka syyssade, joka vanhassa satamamaisemassa vielä vei todella syksyyn. Kokonaisvaltainen kokoemus, swingiä, bossa novaa ja sadetta.
Kuu uinuu -sävellyksen tunnelma oli harmoniassa ympäristön kanssa. Välispiikissään Sini tunnusti että maailmantilanne ei voi olla vaikuttamatta hänenkään sävellystyöhönsä.
Em. kappaleessa hän kiteytti omia tuntemuksiaan ja toi herkkyyttään esiin.
Lokakuu-sävellys soi myös hienosti apeassa syyssäässä. Kokonaiskokemusta kerrakseen
Konsertin päätteeksi Sini esitti soolona pianolla itseään säestäen oman rauhallisen sävelmänsä samalla toivottaen hyvää kotimatkaa kaikille.
Upea päätös lohduttavalle illalle. Empatia huokui molemmin puolin.
Sini Lavastre and Friends
East Coast Jazz Club
Ravintola Kairo, Kotka, 27.10.2025
Sini Lavastre, piano ja laulu
Roope Kantonen, rummut
Riku Pelo, kontrabasso
Wiljami Salminen, kitara
Visa Haarala, trumpetti, kornetti
Jyri Vanhala, saksofoni
