Jyväskylä Big Band on pitänyt yllä kantatilaussarjaansa vuodesta 1998 lähtien. Sarjassa on esitetty jo pitkä rivi hienoja teoksia kotimaisilta säveltäjiltä.
Erityisenä painopisteenä on luontevasti ollut Keski-Suomi, mutta jazzissahan tämä ei ole tarkoittanut mitään maakuntatason suorittajia. Keski-Suomi on juuri tällä periodilla tuottanut monia maan huippumuusikoita ja samalla mitä mielenkiintoisimpia säveltäjiä.
Omista muistiinpanoistani löysin näiltä vuosilta pikaisella selailulla mm. sellaisia säveltäjiä kuin Samuli Mikkonen, Joona Toivanen, Kalevi Louhivuori, Olavi Louhivuori, Jori Huhtala, Jarkko Hakala, Kari Ikonen, Markku Rinta-Pollari, Matti Laukkanen, Esa Onttonen, Tessa Virta, Markku Renko ja Timo Alakotila.
Itse big bandin taso hieman heilahtelee projektista toiseen opiskelijapainotteisen orkesterin kovasta vaihtuvuudesta johtuen, mutta orkesteria pitkään johtanut Ilkka Mäkitalo ei yleensä pitkiä aikoja tarvitse porukan hitsaamiseen.
Toki Louhivuorten, Toivasten ja Kvalda-muusikoiden siirtyminen lähinnä pääkaupunkiseudulle näkyy myös big bandin ympyröissä. Solistipuolella käytetäänkin fiksusti ulkopuolisia vahvistuksia. Kahdeksannen kantaesityskonsertin vierassolistit olivat saksofonisti Joakim Berghäll ja trumpetisti Kalevi Louhivuori (joka toki on aikoinaan ollut JBB:n peruskokoonpanossakin).
Kantaesityksiä – ensikäsityksiä oli jälleen kohottava kokemus. Tämä ohjelmaidea on vain niin kertakaikkisen hyvä, että toivottavasti JBB pitää sen jatkossakin toimintansa runkona.
Mikäs sen mukavampaa ja kiinnostavampaa kuin kuulla aivan uusia sävellyksiä (ja aina silloin tällöin ihan uusia musiikillisia näkemyksiäkin), kun orkesterikin vielä esittelee uusia tulevaisuuden toivoja.
Sarjan kahdeksannen konsertin tilaussäveltäjät olivat Joona Toivanen, Tessa Virta, Olli Moilanen, Antti Kujanpää ja Vellu Halkosalmi. Lisäksi kuultiin kaksi Markku Rengon sävellystä, jotka olivat saaneet ensiesityksensä vain hieman aiemmin Ilmavoimien Big Bandin konsetissa, sekä encore-kappaleena Vellu Halkosalmen kisamenestyjä ”Kaiku” (2. sija Esko Linnavalli -sävellyskilpailussa vuonna 2005).
Konsertti alkoi nykyään Göteborgissa vaikuttavan Joona Toivasen teoksella. Kapu Ilkka Mäkitalo avasi bassoklarinetillaan, ja rakentelu lähti liikkeelle vaimeilla pasuunoilla. Välikkeessä piano lyrikoi yksin, houkutellen hiljalleen muita mukaan. Alun perusteella ei sellaista olisi osannut odottaa, mutta niin vain noustiin selkeään beat-osuuteen, jossa aluksi pianotrio säesti Kalevi Louhivuoren sooloilua. Jostain syystä trumpetin taustalle oli haluttu melko staattinen komppiratkaisu, johon tuli eloa vasta kun Louhivuori lopetti ja isompi rähäkkä alkoi. Toivasen ideana oli käyttää erilaisia pieniä soitinryhmiä ja vuorotella niiden ja koko orkesterin välillä nopein leikkauksin. Mielenkiintoista olisi kuulla Toivaselta lisää kehittelyä tältä pohjalta.
Markku Rengon kahdesta teoksesta Tribute to the baby oli nopeana blueshenkisenä vetona erittäin kiitollista soitettavaa. Bändi pääsi irrottelemaan, mikä olikin tietysti konsertin kannalta hyvä tehdä jo tässä vaiheessa, ja kyllä kaikki mahdolliset kipsit karisivat. Tiukasti sovitettua tavaraa, jonka orkesteri soitti sekä terävästi että imuisasti.
Tessa Virralta kuultiin myös kaksi teosta. Virran bigbandille tekemä sävellystyö on ihan omanlaistaan. Siinä on keveyttä, joka tulee sekä viehkoista melodioista että vaihtelevista, ilmavista sovitusratkaisuista, joissa ei jäädä perinteisen sektiosoittamisen vangiksi. Oman värinsä antavat muutamat normibigbandin ulkopuoliset soittimet. Ikäväni maaliskuu -kappaleessa merkittävä rooli oli Hannu Leppäsen nätisti väreilevällä marimballa. Lyyristä kimmellystä oli täynnään myös Yökävely, jonka soittajaluku jäi kymmenen pintaan, kun valtaosa puhaltajista sai huilivuoron. Kappaleen aikana eturivissä keskustelivat sävyisästi Joakim Berghällin sopraanosaksofoni, Kalevi Louhivuoren flyygelitorvi ja Ilkka Mäkitalon bassoklarinetti.
Nuorelta Olli Moilaselta on kevään aikana tulossa vielä JAO:n päättökonsertti, jossa tullaan kuulemaan viisi Moilasen bigband-sävellystä. Looking for a new view ei ollut musiikinhistorian kannalta nimensä veroinen, mutta hauska biisi se oli, leikkisä, raikas ja ytimekäs fraaseissaan.
Antti Kujanpään Blue-teoksessa oli koskettava, pysähtynyt tunnelma. Näin jopa biitinkin aikana. Hienoa leijailua, jonka pintakerroksessa Berghällin sopraano lauloi kauniisti.
Vellu Halkosalmen helpostisulava Kaiku sai siis palvella yleisön mieliksi encore-käytössä, mutta sitä ennen saatiin vielä maistella Halkosalmen tekeillä olevan bigband-baletin ennakkoharjoitusta. At first oli ronskimman laidan balettimusiikkia, väkevää otteeltaan. Runsasta satsia, ja varmasti palkitsevaa soitettavaa kehittyvälle orkesterille.
Ensikäsityksiä – kantaesityksiä VIII
su 13.3. klo 18 Siltasali
Joona Toivanen: Views and visions
Markku Renko: Tribute to the baby
Markku Renko: Hesitation
Tessa Virta: Ikäväni maa
Tessa Virta: Yökävely
Olli Moilanen: Looking for a new view
Antti Kujanpää: Blue
Vellu Halkosalmi: At First
Encore: Vellu Halkosalmi: Kaiku
