Sid Hille Jazz Orchestra: DiSiSiD
2009 SatnaMusic CD 091 / DVD 092
1.Odd men out Dual layers Concerto for trumpet and jazz orchestra
2.Dual layers I
3.Dual layers II
4.The third field
5.Concersations in the ditch Felsenfest Concerto for drums and jazz orchestra
6.Felsenfest
7.Les cloches
8.Lágrimas de un angel
9.Trommelfeuer
All music written by Sid Hille.
Ari Jokelainen (as, cl), Teemu Takanen (as, fl), Manuel Dunkel (ts, fl), Petri Puolitaival (ts, fl), Arto Lehtola (bs, b-cl), Tero Saarti, Mikko Pettinen, Kalevi Louhivuori, Mikko Karjalainen (tp), Antti Rissanen, Kasperi Sarikoski, Heikki Tuhkanen, Mikael Långbacka (tb), Aki Rissanen (p), Teemu Viinikainen (g), Ari-Pekka Anttila (b), Teppo Mäkynen (dr), Sami Koskela (perc), Sid Hille (cond).
Produced by Sid Hille
Recorded 11/2007 live at Kanneltalo, Helsinki, by Jorma Harjamäki & Ilari Suonpää
Mixed by Jorma Harjamäki
Mastered by Masi Isohanni
Heti aluksi huomio kiinnittyy ulkomusiikillisiin. Levyn soundipuoli ei ole ihan priimaa. Esimerkiksi: bändissä on Teppo Mäkysen tasoinen rumpali, ja rummut vain kumisevat orkesterin taustalla epämääräisesti. Harmittavan heikkotasoinen äänitys on tehty livenä Kanneltalossa, koko orkesteri kuuluu kuin eteiseen puoliksi avoimen oven kautta. Läsnäolon tuntu puuttuu.
Musiikkia suttuinen äänitys ei sentään kokonaan pilaa. Sid Hille on vakuuttanut omaleimaisena säveltäjänä Platypus Ensemblen pitkän kaaren aikana. Myös isommat koneistot ovat hallussa, kuten on ilmennyt yhteistyöstä UMO Jazz Orchestran ja Proton String Quartetin kanssa.
DiSiSiD on Sid Hillen oman big bandin ensimmäinen levytys. Mukana on kuitenkin monia sellaisia muusikoita, jotka ovat jo UMO:ssa soittaneet Hillen isolle orkesterille sovitettua musiikkia. Ja tietysti tämänkin ryhmän pohjana on Hillen Platypus Ensemble, eli pianistin lisäksi saksofonisti Manuel Dunkel, basisti Ari-Pekka Anttila ja rumpali Teppo Mäkynen.
Levyllä on muutama pikkukappale ja kaksi isoa teosta, joista toinen on Tero Saartille omistettu trumpettikonsertto, toinen Teppo Mäkyseen luottava konsertto rummulle ja jazzorkesterille.
Trumpettikonserton ensimmäinen ja kolmas osa ovat hyvinkin verevää ja svengaavaa menoa. Avaus poukkoilee tarttuvan tehokkaasti ja The third field puristaa soittajistosta ulos kaikki tehot. Välissä Dual layers II kasvaa hitaasti mietiskelystä soolojen kautta koko orkesterin värikkääseen hyödyntämiseen. Tenorisaksofonisti Manuel Dunkel nousee konserton mittaan Saartin takana solistiseen kakkosrooliin.
Isojen teosten väliin jää pieni helmi Teemu Viinikaisen kitaroinnin ystäville. Teeman hempeä orkesterointi johdattaa soolo-osuuteen, jossa taustalla on vain pianotrio. Maltillisen tempon myötä Viinikainen saa kehitellä kaikessa rauhassa, kasvattaa jännitettä hetkeen, jolloin taakse saadaan taas hiljalleen joukkovoimaa. Välipala nousee konsertin huippuhetkien joukkoon.
Rumpukonsertoksi nimetty Felsenfest ei suinkaan ole yhtä Teppo Mäkysen näytöstä. Neljästä osasta vain kahdessa Mäkynen astuu taustalta valokeilaan, muita kokonaisuuden solisteja ovat vuorollaan altistit Ari Jokelainen ja Teemu Takanen, tenoristi Petri Puolitaival sekä trumpetisti Kalevi Louhivuori.
Vaihtelevasta kokonaisuudesta iski ensimmäisenä Les Cloches, jonka meditatiivisuus ja orkestroinnin himmeät värit pudottivat suojauksen alas. Tästä atmosfääristä kohoaa myös Lágrimas de un angel, hiljalleen paisutellen, kiihtyen, ja lopulta taas tunnemyrskyn jälkeen haipuen. Felsenfest päättyy rumputuleen, jossa aina hankala rumpusoolon integroiminen musiikiksi musiikin joukkoon onnistuu kohtuullisen luontevasti.
DiSiSiD-pakettiin kuuluu myös DVD-levy, jolla on Kanneltalon konsertti kokonaisuudessaan ja 25-minuuttinen dokumentti big bandista muusikko- haastatteluineen.
