Iro Haarla – Ulf Krokfors Loco Motife: Penguin beguine
2005 TUM Records TUM CD 011
Art work: Countryside landscape by Kari Cavén. Photo: Katja Hagelstam. Design by Santtu Parikka and Juha Lökström.
1.Penguin beguine (Krokfors)
2.At night, cat walking (Haarla)
3.Frosty night (Haarla)
4.Bells (Krokfors)
5.Samoaja (Krokfors)
6.Farewell song (Krokfors)
7.Voice behind the wall (Krokfors)
8.Crimcum cramcum (Haarla)
9.Beside you (Haarla)
Anders Bergcrantz (tp), Mikko Innanen (as, ss, bs), Rasmus Korsström (ss, ts), Mikko Iivanainen (g), Iro Haarla (keyb, harp), Antti Hytti (b, saw), Ulf Krokfors (b), Tom Nekljudow (dr, except for 6), Tomas Törnroos (dr, except for 6), Reino Laine (dr, 6 only), Johanna Iivanainen (voice, 5 and 9 only)
Recorded by Miikka Heiskanen at Mango Studios in Magnusborg, Porvoo, 1/2004
Mixed by Miikka Heiskanen at Neo Music, Helsinki, and by Henrik Otto Donner and Esa Santonen at DER, Tammisaari
Mastered by Henrik Otto Donner and Esa Santonen at DER, Tammisaari
Produced by Petri Haussila
Executive producer: Petri Haussila
Iro Haarlan ja Uffe Krokforsin Loco Motife-yhtyeen uusi levy tarjoaa kuulijalleen runsaasti ilonaiheita. Yhtyeellä on aivan oma soundinsa, jota leimaavat erityisesti Iro Haarlan harppu ja kosketinsoittimet, levykansitekstin mukaan vuosikertalaitteita 1970- ja 80-luvuilta. Harpun ja kosketinsoittimien pehmeää sointimattoa tukevoittaa ja maustaa kahden rumpalin ja basistin komppiryhmä, joka onnistuu soittamaan ilmavasti ja yhtyeen soundia rikastaen.
Ilahduttavaa on kuulla jälleen vanhaa suosikkitrumpetistia, ruotsalaista Anders Bergcrantzia, joka on ennenkin työskennellyt suomalaisten muusikoiden kanssa, mm. alun perin Kalottjazz & Blues-festivaalille kootussa Eero Koivistoisen Dialog-kvintetissä, isossa Zone-orkesterissa sekä yhdessä Esa Pietilän kanssa. Bergcrantz on itsevarma tekniikkataituri, joka soittaa intensiivisesti kiihkeällä kappaleella ”Crimcum Cramcum” ja uljaan lyyrisesti öisellä raidalla ”At Night, Cat Walking”. Bergcrantzin ja yhtyeen saksofonistien Rasmus Korsströmin ja Mikko Innasen kekseliäs vuoropuhelu kohottaa vastustamattomasti kulkevan nimikappaleen tavanomaisuuden yläpuolelle. Levyn onnistuneita hetkiä ovat myös kitaristi Mikko Iivanaisen dramaattinen soolo raidalla ”Bells” ja levyn svengaavin jazzraita ”Farewell Song”, johon rumpaliveteraani Reiska Laine soittaa Rolling Thunder -yhtyeen livelevyltä löytyvään versioon verrattuna perinteisemmin svengaavan kompin.
Valoisasta ilmeestään ja monista kiistattomista ilonaiheista huolimatta jokin kaiken yhteen vangitsevaksi kokonaisuudeksi hitsaava viimeinen liekki levystä puuttuu ja niin ”Penguin Beguine” jää kokonaisuutena mielenkiintoisten osiensa summaa pienemmäksi. Lisäksi levy päättyy varsin keskinkertaiseen lauluun ”Beside You”. Vaikka Johanna Iivanainen laulaa tietenkin kauniisti, on itse laulu kliseisine lauluteksteineen (mm. ”My love with your love, it´s a treasure, which I´ll save in my heart .”) on turhan vaisu. ”Penguin Beguine” ei siis ole aivan täysosuma, vaikkakin lähellä sitä.
