Oiling Boiling: Two faces

77
lukukertaa
Photo: Osmo Kuusisto ; Design: Erik Uddström.

2017 Svart Records SRE142CD
Originally released on CBS Records as CBS 82470 (1977)

1.St. Thomas (Sonny Rollins)
2.Boiling blues (Johansson)
3.Elegy (Tanska)
4.Better git it in your soul (Charles Mingus)
5.Groovy samba (Tanska)
6.Funkalator (Tanska)
7.Slow changes (Johansson)
8.Cyclops dance (Harold Burgon, Oiling)

Markku Johansson (tp, fl-h), Erik Dannholm (ts), Juha Björninen (g), Ilkka Willman (b), Tuomo Tanska (p, el-p, synt), Matti Oiling (dr, Synare).

Recorded 10/1977 at Sound Track Recording Studios, Helsinki, Finland
Engineer Harold Burgon
Produced by Matti Oiling

Re-issue credits:
Mastered by Jay Havanna at Diginord, Helsinki, 2017

Arvio: 3,5 tähteä

 

Rumpali Matti Oilingin tarina kuvastaa omalta osaltaan pienen maan sisämarkkinoiden vaikeutta. Jazzista ei elanto 70-luvulla irronnut, joten kaikenlaista piti yrittää. Oiling laati rumpukouluja ja teki studiokeikkaa minkä tahansa rytmimusiikin merkeissä. Omat yhtyeet olivat hakemista myös. Two faces kuvastaa Oiling Boiling -yhtyeen yritystä pitää toisaalta kiinni jazzperinteestä, toisaalta hakea uusien rockjazz-kuvioiden myötä uutta, nuorempaa yleisöä. Lopputuloksena on albumi, jollaista ei nykyään kukaan tekisi, puoliskojen välistä yhteyttä ei oikein löydy.

Tuomo Tanska ja Markku Johansson kunnostautuvat säveltäjinä, mutta toteutuksen puolella ei päästä kansainväliselle tasolle. Paremmin en osaa selittää, mutta tuntuu kuin sähköpuolen groovesta puuttuisi rentous tykkänään, ja perinteisemmän puolen lainakappaleet, Sonny Rollinsin St. Thomas ja Charles Minguksen Better git it in your soul, ovat  molemmat vain perusluentoja aiheistaan. Tosin jälkimmäisessä kuulija saattaa hätkähtää trumpettisoolon aikana kuuluvan eläimellisen karjahduksen ansiosta. Tahattoman komiikan puolelle menee myös fuusiopioliskon aloittavan Groovy samban ”sähkötrumpetti”, jossa Johansson naukuilee hassuhkosti wahwah-pedaalin voimalla.

Ajan hammas on Oiling Boilingia siis puraissut, mutta silti tässä ollaan tärkeän työn äärellä, nostamassa suomalaista jazz-osaamista kohti muun Euroopan ja Yhdysvaltojen antamia esikuvia.