Equally Stupid: Escape from the unhappy society

263
lukukertaa
Artwork by Alex Kaleb Romano ; Layout by Janne Räikkönen.

2016 Eclipse Music ECD-201744

1.Politician’s nightmare (Rögnvaldsson)
2.Birdlife (Lyytinen)
3.Legacy to the children of the 21st century (Lyytinen)
4.Fool’s paradise (Rögnvaldsson)
5.Cruising back to Mother Earth (Rögnvaldsson)
6.The garden of Edward James (Lyytinen)
7.Paranoia (Rögnvaldsson)
8.Transpiration (Rögnvaldsson)
9. Escape from the unhappy society (Lyytinen)

Pauli Lyytinen (tenor, bass and alto saxophone, effects, hapi drum, glockenspiel), Sigurdur Rögnvaldsson (baritone guitar, lap steel), David Meier (drums, glockenspiel).

Recorded 1-2/2015 by Kimmo Antikainen and Joonas Saikkonen at Magnusborg Studios, Porvoo
Mixed by Joonas Saikkonen
Mastered by Petter Eriksson at Studio Epidemin, Gothenburg

Arvio: 5 tähteä

 

Täydellistä!

Voimatrio vetää jazzin ja rockin välimaastossa, mutta tällä kertaa jazz määrää fuusion tahdin ja hengen. Rockin energia, potku ja raivo on kerrankin saatu valjastettua palvelemaan jazzin vapautta ja arvaamattomuutta.

Bändi on pieni, vain kolme ukkoa, mutta siinäpähän toteutuu se klassinen power trion ydinajatus: jokaisella on tilaa touhuta, mutta samalla suuri vastuu siitä, että voima on kanssamme. Kaikki kolme soittajaa, saksofonisti Pauli Lyytinen, kitaristi Sigurdur Rögnvaldsson ja rumpali David Meier osaavat paljon ja uskaltavat rutistaa kaiken peliin.

Pelkkä asenne ei kuitenkaan riitä loppuun asti, tarvitaan omaperäistä sanottavaa. Lyytisen ja Rögnvaldssonin suunnilleen puoliksi rustaamat sävelteokset täyttävät tämän vaatimuksen komeasti.

Erityisen upeaa yhtyeen työssä on herkkyyden ja voiman yhdistäminen, kauniiden ja karujen sointien yhteiselo.

Ja kuunnelkaa sekä ihailkaa miten fiksusti saksofoni voi tarvittaessa olla myös säestyssoitin. Tiukasti ottaen ”säestäminen” taitaa olla vähättelyä, mutta joka tapauksessa kitaran ja saksofonin roolit vaihtuvat jatkuvasti, ne ovat vuorotellen valokeilassa ja hieman sivummalla. Ja sitten, kun koittaa voiman hetki, tietysti yhdessä ja yhtä aikaa täydessä iskussaan.

Säröistä voimakitaraa, kuulaita sointuja, koukuttavia kitara- tai foniriffejä, päräyttäviä sooloja free rockin tai free jazzin hengessä, räjähtäneitä rytmittelyjä, elävää elektroniikkaa. Psykedelian, punkjazzin, avaruusrockin, surffin ja vaikka minkä keskellä genreluokittajaa uhkaa burnout. Mitoiltaan ytimekkäät kappaleet iskevät ohimoon kovaa, jättävät pysyvän arven ja suloisen jomotuksen.