Rakka/Black Motor

206
lukukertaa

2017 Karkia Mistika Records KARMI-072

Rakka: Kusti Vuorinen (various instruments), Masa Orphan (sax), Tommi Kolunen (tp), Ville Rauhala (b), Janne Tuomi (dr).

Black Motor: Tane Kannisto (sax, fl), Ville Rauhala (b), Simo Laihonen (dr).

Arvio: 4 tähteä

 

Jaettu levy Tampereelta, A-puoli Rakkaa, B Black Motoria.

Läheisiä sukulaisia nämä yhtyeet eivät musiikillisesti ole, jos ei nyt ihan vastakohtiakaan.

Jostain syystä aina kun kuulen Rakkaa, päähän pätkähtää Jonathan Richmanin Egyptian reggae, ja ehkä jotain karibialaista torvisoundiakin tässä on mukana, mutta selkeätä maailmanjazzia ei Rakka sittenkään ole. Enempi sellaista itsekehiteltyä ja kuviteltua ja vähän mystistäkin meininkiä.

Bändi itse antaa viitekehyksekseen mm. vapaan improvisaation, saksalaisen schlagerin ja marssimusiikin.

Urut soivat haikeasti, groovet ovat aavistuksen nyrjähtäneitä, puhaltimet kutovat pehmeitä kankaitaan. Rakka on persoonallinen, mutta jotenkin sen melodisesti pelkistetty ja toisteinen pihvi ei tällä levyllä riitä auditiivisena, musiikki tuntuisi kaipaavan visuaalisuutta tuekseen. Loistavaaa elokuvamusiikkia ilman elokuvaa?

Rakka ja Black Motoria yhdistää basisti Ville Rauhala, hieno musikko, joka on ollut Tampereen jazznousun kantavia voimia.

Black Motor on levyttänyt jo paljon upeata tavaraa, joten neljä kappaleen levynpuolikas on vain pieni murene katalogissa. Saksofonistivaihdos on kuitenkin vielä sen verran tuore, että kiinnostava tämäkin pläjäys ilman muuta on.

Tane Kannisto on sovittautunut Black Motorin henkeen, ja rytmisesti vapaasti kelluvalla aloitetaan, saadaan nauttia verevästä saksofonista ja Rauhalan mahtisoundista. Toinen biisi on luonnosmaista ja katkeilevaa, huilun, jousella soitetun kontrabasson ja lyömien vuoropuhelua. Sitten Kannisto palaa foniin vilkkaasti hyppelehtivässä kolmosessa, ja lopulta rauhoitutaan balladitempoon.

Parasta kaikessa on taattu Black Motor -soundi, siinä on elämän muheva maku, asiat kypsyvät hiljalleen, kertomukset kiinnostavat, pitävät otteessaan. Musiikkin uppoaa mielellään, ja kun niitä vihelleltäviä melodioita ei ole, biisejä kestää kuunnella perättäin monituisia kertoja.