Fredriksson, Jussi: ?

232
lukukertaa
Photo: Saara Salmi ; Layout: Pekka Tuppurainen.

2014 Fredriksson Music FRMCD012

1.Why
2.Chat with a bass drum
3.Uuno walk
4.Aei-man kaeki
5.Keep it real
6.Dudi dudi
7.Confusion part II

Music composed by Jussi Fredriksson.

Jussi Fredriksson (p), Jori Huhtala (b), Mika Kallio (dr).

Produced by Jussi Fredriksson
Recorded 9/2014 at Mimix Studios by Matti Fredriksson
Mixed at FM Studio by Matti Fredriksson
Mastered at Chartmakers by Svante Forsbäck

Arvio: 4 tähteä

 

”Jokos se nyt loppui?” -ihmettely on aina hyvä merkki albumin suhteen. Jussi Fredriksson Trion debyyttilevyllä on pituutta vain 40 minuuttia, joten yhtyeen ihanteellisen tiivistä yhteispeliä kuuntelee mielellään usemmankin kerran putkeen. Ja aina paranee.

Levyn tuotannostakin vastaava Jussi Fredriksson kertoo pyrkineensä kuivaan olohuonesoundiin tuodakseen vaihtelua usein voimakkaasti kaiutettuun pianotriojazziin. Ratkaisu toimii, soundi on hyvin linjassa bändin intiimin ilmaisun kanssa.

Yksi jazzjazzin ydinilmentymiä on walking bass yhdistettynä säännöllisesti sykkivään peltikomppiin. Tätäkin perusjuttua kuullaan Fredrikssonin improvisoinnin taustalla, mutta paljon enemmän sellaisia soittajien kohtaamisia, jotka paljastavat takana löytyvät hyvinkin huolellista sovittamista.

Jazzin ihanuus on aina erilaisessa sävelletyn, sovitetun ja improvisoidun limittymisessä. Jussi Fredriksson Triolla on jälleen kerran yksi uusi, selkeästi oma tapansa yhdistää näitä asioita.

Trio välttelee kiihkeimpiä tunnemyrskyjä (joita musiikissa usein ilmaistaan tai aikaansaadaan voimalla tai nopeudella), sen yhteistyö sijoittuu useinkin hengeltään ennemmin kamarimusiikkisaliin kuin jazzklubille. Musiikissa on kuitenkin hiljaista voimaa, auktoriteettia, läsnäoloa.

Esimerkiksi Keep it real -balladi pysäyttää menevempien palojen bopahtavien vikkelyyksien keskellä. Laskeva melankolinen soinnutus, yksinkertaisuudellaan koruttomia puhuva melodia, ilmeinen hittibiisi. Jostain syystä aloin makustella mielessäni viulu- tai sellosovitusta teemasta. Melodiatoistot ehkä lopulta syövät tehoja, mitä ongelmaa ei ole toisella hitaalla, levyn päättävällä Confusion part II -biisillä. Nimestä huoli en, en kuule sen vaimeassa soinnuttelussa sekasortoa tai hämminkiä, vaan rauhaa. Parasta mahdollista yöjazzia.