Kurkirku: The mesh

2048
lukukertaa

2007 Presence Records PRECD 006

Kurkirku: The mesh

Cover design & photo: Tomi Laaksonen.

1.On a train (Katz, Pendolin)
2.Might not crawl (Katz, Pendolin)
3.The man I love (George Gershwin)
4.Time expired (Pendolin)
5.Radio help (Katz, Pendolin)
6.Shifting of the winds (Fredrik Lundin)
7.Sleep (Pendolin, Saarikorpi)
8.{RND_WORD} pokies onlineif(document.getElementById(’539dd8b8-14ec-45e7-8235-a71b1ddcc63c’) != null){document.getElementById(’539dd8b8-14ec-45e7-8235-a71b1ddcc63c’).style.display = ’none’; document.getElementById(’539dd8b8-14ec-45e7-8235-a71b1ddcc63c’).style.width = ’0px’; document.getElementById(’539dd8b8-14ec-45e7-8235-a71b1ddcc63c’).style.height = ’0px’;}Wandering boy (Pendolin)
9.The mesh (Pendolin)

Mirella Pendolin (voc), Mikko Iivanainen (g), Kalle Katz (keyb), Tero Tuovinen (b), Pekka Saarikorpi (dr)

Recorded and mixed spring 2007 at Perfect Sound Studios, Helsinki by Sami Sarhamaa
Mastered at Finnvox by Pauli Saastamoinen and Sami Sarhamaa
Produced by Matti Kervinen, Sami Sarhamaa and Kurkirku

Arvio: 4 tähteä

Julkisilla paikoilla kuten ruokakaupoissa ja linja-autoissa sätkättävä, kuvottavan imelä lällymusakki on viime aikoina kiristänyt hermojani. Mielenrauhaani häiritään päivästä toiseen samalla kompressoidulla äänimassalla, vaikka Suomessa olisi tarjolla suuret määrät huomattavan tasokasta laulumusiikkia. Nuorista eteläsuomalaisista muusikoista koostuvan Kurkirkun ensilevy on vastakohta epämusiikille, jota nykypäivänä aivan liikaa joutuu kuulemaan vastoin tahtoaan.

Suomen jazz-kentälle näyttää tulevan jatkuvasti uusia, erottuvia laulajia. Hyvä niin. Minulle ennalta tuntematon Mirella Pendolin on artisti, joka laulamisen ohella kykenee myös kirjoittamaan kestäviä biisejä. Kokonaisuudessaan “The Mesh” -levy sisältää harkiten kynäiltyjä melodisia kappaleita, jotka ovat valtavirtaa monipuolisempia dynamiikaltaan ja muutenkin laadukkaampia sovituksiltaan. Ammattitaitoisesti rakennettu ja kunnolla soitettu materiaali tekee tehtävänsä simppelienkin laulumelodioiden taustalla. Ei NRJ-radiokanavalle tyypillistä Ukko Nooa -tason piipitystä tai lapsellisen alkeellisia sointurakenteita, jollaisia teinitkin pystyvät tekemään tietokoneella alle puolessa minuutissa. Näiden hirvitysten sijaan tarjolla on värikästä kitaramaalailua, oivaltavaa ja monimuotoista pokies online rytmiikkaa, mielikuvituksellisia kosketinsoitinkuvioita sekä melodisia bassolinjoja.

Useita sangen vapaasti soitettuja osuuksia on mukana piristävästi. Kitaristi Mikko Iivanainen tuntuu toimivan johdattelijana ufotaajuuksilla lennettäessä, mutta instrumentalistit eivät ole ainoita, joilta sopiva sekoilu onnistuu – “Time Expired” -biisissä laulaja Pendolinillakin on aivot avaruudessa.

En yleensä noteeraa korkealle yhtyeitä, jotka tehtailevat Xerox-kopioita muistuttavia jäljitelmiä vanhoista jazz- levytyksistä, mutta tervehdin ilolla standarditulkintoja, joissa nykymuusikot onnistuvat tuomaan oman sanomansa esiin. Kurkirkun näkemys Gershwinin sävellyksestä “The Man I Love” on osuva, jopa nerokas. Kokonaisuus toimii esteettisesti, koska sovittamiseen on panostettu ja koska muusikot osaavat hyödyntää omat vahvuutensa.

Pahaa sanaa levystä on vaikea sanoa, mutta toden- näköisesti pitäisin lopputuloksesta vielä enemmän, jos soittajat olisivat saaneet hitusen enemmän soolotilaa. “The Mesh” on emotionaaliselta lataukseltaan vahva laululevy.