Gaines, Mandy & The Wade Mikkola Quintet: Takin’ a chance

490
lukukertaa

2006 AMK 1003

Mandy Gaines

Cover design and photo: Janna Syvänoja & Atro Mikkola ; cover drawings: Jukka Syvänoja ; graphic design: Pirta Mikkola.

1.Them there eyes (Pinkard, Tracy, Tauber)
2.Taking a chance on love (Duke, LaTouche, Fetter)
3.You don’t know me (Arnold, Walker)
4.Centerpiece (Edison, Hendricks)
5.S’wonderful (Gershwin)
6.My romance (Rodgers, Hart)
7.There’s no such thing as love (Newley, Fraser)
8.I just found out about love (McHugh, Adamson)
9.Cheek to cheek (Berlin)
10.Miss Otis regrets (Porter)
11.Our day will come (Garson, Hilliard)
12.Moonlight in Vermont (Suessdorf, Blackburn)
13.The way you look tonight (Kern, Fields)
14.In the wee small hours of the morning (Mann, Hilliard)

Mandy Gaines (voc), Pekka Toivanen (ts), Petri Krzywacki (g), Georgos Kontrafouris (p), Wade Mikkola (b), Thomas Rönnholm (dr)

Produced by Atro Mikkola Recorded at the Sound Team Studio, Kirkkonummi, 8/2004 & 4/2005
Mixed and mastered at the Sound Team Studio
Engineer: Robert de Godzinsky

Arvio: 3,5 tähteä

Wade Mikkola on tehnyt jo melkoisen päivätyön perinnetietoisen ja puhtaan jazzin elinvoiman ylläpitämiseksi Suomessa. Työ jatkuu mallikkaasti tällä tyylikkäällä kvintettilevytyksellä, jolle solistiksi on saatu amerikkalainen laulajatar Mandy Gaines.

Cincinnatista kotoisin oleva Gaines vierailee vuosittain esiintymismatkoilla sekä Aasiassa että Euroopassa, jossa vankimmat tukialueet ovat Belgia ja Ranska. Suomi on tullut mukaan viime vuosien aikana, ja yhteistyö Wade Mikkolan kanssa on tiiviin oloista.

Gainesilla on miellyttävä, kevyt ja puhdas ääni, jota hän osaa käyttää monipuolisesti ja sävykkäästi. Plussana on vielä svengin itsestään selvä luontevuus kuten mikä tahansa vauhdikkaampi kappale tällä levyllä osoittaa.

Balladeissa kaunis ääniaines miellyttää yhtä lailla, vaikka Gaines ajoittain lataakin tyylittelyihinsä turhan paljon vibratoa minun makuuni. Suurilta jazzääniltä vaadittavaa ainutkertaista karismaa tai persoonallisuutta Gainesilta ei ainakaan vielä löydy, mutta miellyttävä tuttavuus swingpohjaisen jazzin parissa hän joka tapauksessa on.

Myös tämä Mikkolan kvintetti on alallaan erinomainen. Pekka Toivasen webstermäisen pehmeä fonisoundi hivelee korvia S’Wonderful ja Moonlight in Vermont -hitureissa. Petri Krzywackin sulosointinen kitara vain vilahtaa, ja olisi hyvinkin voinut nousta levyn sovitteissa reilummin esiin. Georgos Kontrafouris on monipuolinen pianisti (ja muissa yhteyksissä myös urkuri), joka on yhtä kotonaan vanhan jatsin ja modernin grooven parissa. Tästä vakuudeksi sopii tämän levyn lisäksi kuunnella miehen mainiota soittoa Eero Koivistoinen Music Societyn uutuudella. Mikkolan ja Rönnholmin komppi svengaa vähäeleisen erehtymättömästi kautta linjan.

Levyn kappalevalikoima rakentuu turvallisesti evergreenien varaan. Kooste toimii takuuvarmasti sellaisenaan keikkakäytössä. Levyäkin voi huoletta suositella kaikille, joita miellyttää suuntautuminen bebopia edeltävään jazziin ja viihteeseen, ja suuren suureen amerikkalaiseen laulukirjaan.