SuomiJazz.com

Platypus Ensemble: Platypus

• 05.4.2006 • Osio: Levyarviot

2000 SatnaMusic CD 001

Platypus Ensemble: Platypus

Design: D O G ; Photography: Tomi Hirvinen

1.Platypus hits the big time (Hille)
2.Stalk (Interlude I) (Hille)
3.Conversations in the ditch (Hille)
4.Hither (Interlude II) (Anttila, Dunkel, Hille, Ketola)
5.Drops (Hille)
6.Geta (Interlude III) (Van Doorn, Maas, Van Doorn)
7.Uanda (Hille)
8.Silence (Interlude IV) (Anttila, Dunkel, Hille, Ketola)
9.Ancient pond (Hille)
10.Tropic topic (Interlude V) (Dunkel)
11.Time continuum (Hille)
12.Conversations (Reprise) (Hille)

Sid Hille (p), Manuel Dunkel (ts, ss), Ari-Pekka Anttila (b), Markus Ketola (dr)
+ Jarmo Saari (g), Marc Scholten (b-cl, sax), Ineke van Doorn (voc), Annemarie Maas (voc), Herman van Doorn (voc)

Produced by Sid Hille
Recorded at YLE, Helsinki 11/97 by Jukka Viiri, at Kallio-Kuninkala, Järvenpää 6/98 by Tarmo Haatanen, at Groove, Antwerp, Belgium 10/99 by Peter Bulkens
Mixed by Peter Bulkens at Groove
Recording session at YLE originally produced for the Finnish Broadcasting Company by Veli-Pekka Heinonen

Arvio: 3,5 tähteä

Sid Hille on muuttanut Saksasta Hollannin kautta Suomeen, ja tehnyt tänne asetuttuaan jo pitkän päivätyön improvisaation ja jazzin parissa kouluttajana, pianistina ja säveltäjänä.

Hille on säväyttänyt sävellyksillä isolle orkesterille sekä yhteistyöllään laulaja Herman van Doornin kanssa, mutta omaleimaisinta jälkeä on ehkä sittenkin syntynyt Platypus Ensemblen kanssa. Tällä ensimmäisellä levyllä tosin nimi on kannessa vielä pelkkä Platypus.

Platypus-yhtye on kvartetti, jossa Hillen lisäksi toinen keskeinen solisti on saksofonisti Manuel Dunkel. Kauniissa tasapainossa soivan kompin rakentavat basisti Ape Anttila ja rumpali Markus Ketola. Levyn vieraita ovat mm. kitaristi Jarmo Saari ja kolme äänitaiteilijaa Herman van Doornin johdolla.

Kvartetin soitto on mitä parhainta kamarijazzia, mutta Dunkel tuo mukaan myös rosoa, rehevyyttä ja terävyyttä. Levyä jakavat ja rytmittävät vapaasti improvisoidut lyhyet välisoitot. Liike näiden improvisaatioiden ja varsinaisten valmiiksi sävellettyjen teosten välillä on luontevaa, ja levystä kasvaa ehyt kokonaisuus.

Platypuksen musiikkia on vaikea kuvitella konserttisalin ulkopuolelle, joten työtilaisuudet Suomessa ovat valitettavan harvassa. Kun tätä kuunnellessa Suomi satsaa ennennäkemättömästi musiikin vientiin, juuri Platypuksen kaltaisen yhtyeen musiikkia soisi tuettavan. Taidemusiikin esteettiset vaatimukset toteuttavalla jazzilla saattaisi Euroopassa olla tilaa aivan toisella tavalla kuin pienessä Suomessa.


Kirjastonhoitaja. Kirjoittelija.
Sähköposti | All posts by