Uotila, Jukkis: Meninas

399
lukukertaa

2005 Spice of Life SC-0014

Uotila, Jukkis: Meninas

Cover layout: Yumi Kochi / Paperland.

1.Mellow yellow (Uotila)
2.Tranquility (Uotila)
3.Isla de Angeles (Uotila)
4.The ketchup song (M. Ruiz)
5.Meninas (Uotila)
6.American tabloid (Uotila)
7.On Green Dolphon Street (Bronislau Kaper)
8.The feel (Uotila)
9.Mimosa amarelo (Herbie Hancock / Uotila)

Jukkis Uotila (p) (+ dr on ”Meninas”), Anders Jormin (b), Joonatan Rautio (ts), Mongo Aaltonen (perc), Teppo Mäkynen (dr, except ”Meninas”), Severi Pyysalo (vib)

Recorded at YLE M-1 Studio, Helsinki, 6/2003
Engineer: Jukka Viiri
Remixed at Neomusic Studio, Helsinki, 2/2005
Remix engineer: Miikka Huttunen
Mastering at Nilento Studio, Gothenburg, Sweden, 2/2005, engineer: Lars Nilsson Producer: Jukkis Uotila
Co-producer: V-P Heinonen / YLE
Label producer: Yasuhito Mori / Mori Music KB
Executive producer: Tomoki Sassa / Spice of Life Inc.

Arvio: 3,5 tähteä

Meninas on Jukkis Uotilan unelmien täyttymys. Kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu rumpali on nyt vihdoin julkaissut levyn, jolla hän soittaa pianoa, toista tärkeää instrumenttiaan. Kansiteksteissä Uotila kertoo epäröineensä pitkään julkisen pianismin aloittamista, sillä alan ihmiset ovat aina liittäneet hänen nimensä rumpuihin.

Lopulta ilmaisun pakko ajoi Uotilan ulos kaapista, hän halusi oman sisäisen romantikkonsa nimeen soittaa melodioita, jotka koskettavat ja kertovat tarinoita. Piano oli tähän tarkoitukseen Uotilalle SE soitin.

Uotila on hyvällä näköala paikalla Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osaston professorina. Hän tuntee hyvin nuoremmat sukupolvet ja niiden huippusoittajat, jotka lähes poikkeuksetta jossakin vaiheessa kulkeutuvat Sibiksen myllyn läpi. Näin myös tälle levylle on valikoitunut luontevasti nuorten huippujen yhtye.

Rumpalimestari on kelpuuttanut pianolevynsä tahdittajaksi Teppo Mäkysen. Se on Mäkysen jazzosaamiselle paras mahdollinen tunnustus. Tällä levyllä komppipuoli on muutenkin loistavasti kasassa, siitä pitävät Mäkysen kera huolen lyömäsoittaja Mongo Aaltonen ja ruotsalaisbasisti Anders Jormin, joka sattuu myös olemaan Sibelius-Akatemian kunniatohtori.

Levyn ykkössolistin paikan Uotilan kanssa jakaa kuitenkin tenorisaksofonisti Joonatan Rautio. Hän on suomalaisista fonisteista lahjakkaimpia, erityisenä avunaan eheä ja kiinteä soundi. Hetkittäin Rautio kuulostaa turhan siistiltä, mutta hänen instrumenttinsa toimii yhtyeessä mainiosti niin teemojen esittelijänä kuin linjakkaissa soolo- osuuksissakin.

Nimikappaleella vierailee solistina vibrafonisti Severi Pyysalo. Meninas on myös ainoa kappale, jolla Uotila hoitaa itse rummutuksen.

Jazzjazz, siis jazzin amerikkalainen mainstream ei ole aikoihin ollut Euroopassa kovassa huudossa. Suurin osa innovatiivisista eurooppalaismuusikoista on jättänyt tyylin kauas taakseen. Se on hyvä ja oikein, sillä miksi Euroopassa pitäisikään tehdä sitä samaa minkä tuhannet amerikkalaiset jazzmuusikot taitavat parhaiten?

Jukkis Uotila on niitä eurooppalaisia, jotka pitävät tiivistä yhteyttä perusjazziin. Sekin on hyvä ja oikein, sillä innovatiivisten kokeilijoiden vieressä tarvitaan hyvää perusosaamista ja jazzin ytimeen tukeutuvaa tekemistä.

Tämä levy on erinomainen osoitus suomalaisen jazzin korkeasta taitotasosta. Ensemble on hyvin tasalaatuinen, kukaan ei irtaudu toisten yläpuolelle. Varsinainen jazzin hurmos ja hillittömyys jää uupumaan, sillä Uotila on mieltynyt keskitempoiseen ja tunnelmiltaan maltilliseen, kontrollissa pysyvään ja tyyliteltyyn ilmaisuun.

Energiaa olisi voinut huoletta valjastaa lisää käyttöön, letkeästi soljuva modernismi ei olisi siitä yhtään kärsinyt. Muutama annos lisää The Feel -kappaleen kaltaista rutistusta olisi tehnyt levyn kokonaisuudelle hyvää.

Pidättelystä huolimatta Uotila osoittaa tällä levyllä olevansa hieno muusikko myös pianistina. Jatkossa kannattaakin seurata tarkkaan mitä soitinta mies missäkin yhteydessä soittaa. Tällä vauhdilla Uotila on pian valmis kuninkuuslajiin, eli pianotriolevy saattaa olla hyvinkin seuraavana vuorossa…