Taipale, Lenni-Kalle: Lumia

10
lukukertaa

Lenni-Kalle Taipale Trio: Lumia
2005 Warner 5051011-0375-2-8

Lenni-Kalle Taipale Trio: Lumia

Photos: Jouko Lehtola ; Lay-out: Lemonworks.

1.Jazzarin mopo keulii (Taipale)
2.Attribuutti (Anttila)
3.From N to A (Porthén, Anttila, Taipale)
4.Saarni (Anttila, lyrics by Ira Kaspi)
5.Intro (to Chill) (Taipale)
6.Chill (The Rasmus)
7.Con clave (Tomi Malm, Taipale)
8.Roosa (Porthén, Janna Hurmerinta)
9.Lumia (Taipale)
10.Footprints (Wayne Shorter)
11.Salakka! (Anttila, lyrics by Pikku G)

Lenni-Kalle Taipale (p, Rhodes), Ape Anttila (b), Toni Porthén (dr)
+ 4: Johanna Iivanainen (voc)
+ 11: Pikku G (voc)

Produced by Lenni-Kalle Taipale Trio
6, 7: co-produced by Tomi Malm
11: co-produced by Pikku G
2, 6: programming by Jake Kilpiö & Toni Porthén
7, 11: programming by Tomi Malm & Toni Porthén
Recorded at Finnvox Studios by Risto Hemmi
Mixed at HIP Studios by Juha Heininen, assisted by Lenni-Kalle Taipale & Toni Porthén
Mastered at Finnvox
Mastering by Pauli Saastamoinen

Arvio: 3 tähteä

Lenni-Kalle Taipale Trio on uudella ”Lumia”-levyllään vankasti kiinni pianotriojazzin trendeissä. Kuten ruotsalainen Esbjörn Svensson Trio eli E.S.T. viimeisimmillä levyillään, värittää myös Lenni-Kalle Taipale Trio uutuuttaan sähköisesti ohjelmoiduilla soundeilla ja efekteillä. Ja siinä missä esimerkiksi Brad Mehldau tulkitsee levyillään uutta rockia, esim. Radioheadin musiikkia, on Taipale ottanut käsittelyynsä kotimaisen Rasmus-yhtyeen kappaleen ”Chill”.

Taipaleen trio soittaa ihailtavan vaivattomasti ja muotoilee jokaiselle kappaleelle oman ilmeen, jolloin vaihtelevasta kokonaisuudesta tulee sujuvasti kuunneltava. Levyn avausraita ”Jazzarin mopo keulii” ja heti perään tuleva ”Attribuutti” ovat mainioita esimerkkejä triosta parhaimmillaan, molemmat pursuavat melodisen vauhdikkaasti kulkevaa svengiä ja sävykkäästi toteutettuja yksityiskohtia. Levyn hienointa antia on herkän basson varaan rakentuva ja raikas versio Wayne Shorterin usein soitetusta kappaleesta ”Footprints”.

Onnistunut on myös Ari-Pekka Anttilan sävellykseen ja Ira Kaspin sanoihin perustuva ”Saarni”, juuri sellainen kaunis ja pelkistetty laulu, jossa vierailevan laulusolistin Johanna Iivanaisen kuulas ääni pääsee oikeuksiinsa. Laulun melodia jääkin soimaan mieleen pitkäksi aikaa. Sen sijaan ”Con Clave” maistuu efekteineen hieman muoviselta, vaikka se huipentuu Toni Porthénin intensiiviseen rumpusooloon. Levyn toisen vieraan, rap-artisti Pikku-G:n, tähdittämä ja tahdittama räväkkä päätösraita ”Salakka” ylistää levyn musiikkia, mutta lienee sukupolvikysymys, kun ”Salakan” vitsi ei minulle aukene.

Taipale itse ei ainakaan tällä levyllä näyttäydy erityisen persoonallisena improvisoijana. Hänen toisaalta sulavasti helmeilevä ja toisaalta rytmisesti napakka soittonsa on sinänsä nautittavaa. Taipale ei kuitenkaan pyri irrottelemaan tai tavoittamaan suuria syvyyksiä, vaan liikkuu tarkoituksella tutun turvallisilla vesillä. Näin Lenni-Kalle Taipale Trion ”Lumia” on viimeistellysti tuotettua ja ajan hengessä liikkuvaa pianotriojazzia, tosin paikoin jopa pinnallisuuteen asti helposti sulavaa.