SuomiJazz.com

Winter’s Jazz Workshop: Saknad

• 29.3.2004 • Osio: Levyarviot

2001 abovoice-1008

Winter's Jazz Workshop: Saknad

Cover painting: Valtteri Lipasti ; design: Heikki Kännö.

1.Voices (Winter)
2.Saknad (Winter)
3.Bricks (Winter)
4.Who’s late? (Nordström)
5.Nadola (Winter)
6.Afterthoughts (Winter)
7.Southbound (Winter)

Winter’s Jazz Workshop: Niklas Winter (g), Severi Pyysalo (vib), Fredrik Nordström (ts), Juho Laitinen (vc), Jesper Bodilsen (b), Morten Lund (dr)

Tuottaja = Produced by: Niklas Winter
Studio: Sun Studios, Copenhagen, 10/2000
Äänittäjä = Engineer: Bjarne Hansen
Miksaus ja masterointi = Mixed and mastered by: Johannes Lundberg, Bunkern, Gothenburg, 2/2001
Additional recording by Hessu Savolainen at Seawolf, 11/2000 and by Martti Wallasvaara at St. Catherine’s Church, 1/2001.

Arvio: 4,5 tähteä

Saknad on kitaristi Niklas Winterin kasaaman pohjoismaisen workshopin toinen levy. Esikoisen jälkeen miehistöön on lisätty sellisti Juho Laitinen, ja vakiomiehinä jatkavat Winterin lisäksi vibrafonisti Severi Pyysalo, ruotsalainen saksofonisti Fredrik Nordström ja yhtyeen tanskalaiset, basisti Jesper Bodilsen ja rumpali Morten Lund.

Laitinen esittelee itsensä heti avauskappaleen alussa, ja on herkullisesti esillä myös heti perään seuraavalla levyn nimikappaleella. Saknad-kappale onkin yksi levykohdista: sello ja basso käyvät läpi pitkän dialogin, ja lopuksi Winterin akustinen kitara vetää yhteen kaiken olennaisen. Jälleen paljastuu Winterin monipuolisuus: hän ei jää jazzin rajojen vangiksi, vaan liikkuu halutessaan luontevasti rytmimusiikeista länsimaisen taidemusiikin perinnettä kunnioittavaan musiikkiin.

Saknadin pitkähköjä kappaleita kehitellään lähes poikkeuksetta rauhallisin tempoin. Yksittäisille soittimille ja muusikoille annetaan tilaa ja aikaa. Laitisen sello, Bodilsenin basso, Pyysalon vibrafoni ja Winterin kitara pääsevät kukin vuorollaan kauniisti esille.

Mietteliään Afterthoughts-kappaleen aluksi Winter ja Pyysalo muodostavat viehkeästi yhteen soivan parivaljakon, sitten Laitinen tulee mukaan ja menee taas, kunnes Nordströmkin saadaan heittämään omat kommenttinsa. Winterin soolon aikana, Pyysalon ja Laitisen vuoroin häilyessä basson ja rumpujen kera taustalla alkaa tuntua siltä, että tässä ollaan ehkä tämän bändin ilmaisun ytimessä.

Nordströmin tenori nousee näkyviin sitä enemmän mitä nopeammiksi tempoja nostetaan. Silloin Winterin sähkökitaraankin saattaa ilmaantua jopa säröä. Voimasoittoon asti ei kuitenkaan mennä, vaan svengailukin toteutetaan maltillisesti, mitä nyt Nordström tuntuu hetkittäin innostuvan revittelemään vähän liian räkäisesti muun yhtyeen tyyliteltyyn ulosantiin verrattuna.


Kirjastonhoitaja. Kirjoittelija.
Sähköposti | All posts by