2003 SatnaMusic CD031
Design & photography: Maarit Kytöharju
1.Jade jar (Hille)
2.Kies (Hille, Dunkel, Mäkynen)
3.Grace (Hille, Dunkel)
4.Claredad (Hille)
5.Canción de Consuelo (Hille)
6.Tango morbido y cinico (Hille)
7.Lullaby for Iiris (Hille)
8.Emergence (Hille, Dunkel, Mäkynen)
9.Kantri (Hille)
10.Petals (Hille)
Sid Hille (p, melodica, additional sounds), Manueld Dunkel (ts, ss), Ari-Pekka Anttila (b), Teppo Mäkynen (dr, perc)
Studio: Groove, Antwerp, Belgium, 9/2002
Tuottaja = Producer: Sid Hille
Äänittäjä = Engineer: Peter Bulkens
Miksaus = Mixed by: Peter Bulkens
Masterointi = Mastered by: Masi Isohanni, Studio 57
Pianisti ja säveltäjä Sid Hillen luotsaama Platypus Ensemble äänitti toisen levynsä Antwerpenissa syksyllä 2002 vapaapäivänään keskellä Saksan kiertuetta. Onkin ilmeistä, että levytysstudioon on astellut keikoilla yhteen hitsautunut erinomainen bändi, ei vain levytystä varteen yhteen koottu muusikkojoukko.
Gestalt on nimenomaan Platypus Ensemblen levy, jolla Sid Hille esiintyy olennaisesti säveltäjän ja yhtyeen johtajan roolissa, ei niinkään pianosolistina. Sid Hillen sävellykset välttelevät kaavamaista teema-soolo-teema-ajattelua ja ovat paljon enemmän kuin se pakollinen sävelmän pätkä ennen sooloja ja soolojen jälkeen. Sävellyksillä on selkeä rakenne ja ne kertovat tarinoita, joilla on alku, loppu ja välillä runsaasti jännittäviä ja dramaattisia juonenkäänteitä.
Yhtyeen levynjulkaisukeikalla (7.3.2003, Ateneum-sali, Helsinki) yhtye soitti yhtenä kokonaisuutena kolme osaa Hillen alun perin isolle orkesterille säveltämästä sarjasta Frutas Maduras. Nuo kolme sävellystä (Claredad, Canción De Consuelo ja Tango Morbido Y Cinico) ovat levyn painokkainta antia. Claredad päästää valloilleen saksofonisti Manuel Dunkelin, joka muutenkin on levyn vahvin solistinen ääni. Hänen tenorinsa tunteen palo kumpuaa suoraan jazzin parhaista perinteistä. Canción De Consuelo on kaunis ja surumielinen balladi, johon Hille muotoilee melodisen pianosoolon. Vakavasävyinen Tango Morbido Y Cinico antaa jälleen Dunkelille runsaasti soolotilaa. Myös Mäkysen rummut rikkaine sointiväreineen ovat vaikuttavasti läsnä, kuten monilla muillakin kappaleilla.
Muista kappaleista kannattaa mainita esimerkiksi vähitellen intensiteettiään kasvattava avauskappale Jade Jar sekä lempeä Lullaby For Iiris, jonka keskiössä ovat Dunkelin heleä sopraano, Anttilan vakaa basso ja Hillen helmeilevä piano. Kaksi alle kaksiminuuttista ilmeisen vapaasti improvisoitua, mutta jäntevää miniatyyria (Kies ja Emergence) osoittavat yhtyeen muodontajua. Tyylikäs Gestalt on erittäin onnistunut levytys, jonka kaunis pahvikotelo tukee levyn sisältöä.
