Jarkko Hakala

9
lukukertaa
Jarkko Hakala
Kuva: Jorma Räsänen.
Jarkko Hakala
Kuva: Jorma Räsänen.

Kööpenhaminaan asettunut trumpetisti Jarkko Hakala tuo monikansallisen Rodentin Suomeen. Reilu vuosi sitten perustettu Rodent on neljän Tanskaan päätyneen pohjoismaalaisen musiikillinen yhteenliittymä, joka luo uutta ja raikasta jazzmusiikkia. Islantilaiset jäsenet Haukur Gröndal (as, cl) sekä Helgi Helgason (dr) ovat kotimaassaan suosittuja ja kysyttyjä muusikkoja, heillä on takana yhteistyötä mm. Hilmar Jenssonin ja Skuli Sverrissonin kanssa. Helgi Helgasonin meriitteihin voidaan laskea myös työskentely Björkin sekä Funkmasters-yhtyeen kanssa.

Moldessa 1978 syntynyt Lars Tormod Jenset on yksi tällä hetkellä työllistetyimpiä nuoria basisteja sekä Tanskassa että Norjassa, vahva ja personallinen ote tekee miehestä suositun sekä kuulijoiden että kanssamuusikoiden parissa.

1998 Helsingistä Kööpenhaminaan muuttanut trumpetisti Jarkko Hakala on luonut nousujohteista uraa Tanskan lisäksi myös muissa pohjoismaissa. Häntä on kuultu mm. yhtyeissä Karikko, Idiot, Punainen Voima, The Orchestra, Jesper Zeuthen Kvartet. Muihin soittokumppaneihin kuuluvat Bjarne Roupé, Andrea Marcelli, Paolo Russo, Bo Stief, Sonny Heinilä, Fabrizio Mandolini sekä Jouni Järvelä.

Rodentin kiertueen lisäksi Jarkko Hakala on muutenkin tänä syksynä todella aktiivinen Suomessa, sillä tulossa ovat Karikko -yhtyeen ja IDIOT-orkesterin (Jarkko Hakala trp, Mikko Innanen sax, Liudas Mockunas (Liettua) sax, Markku Ounaskari, drs) kiertueet.

…..

Jarkko Hakala, miksi juuri Kööpenhamina?

Lähdin 98 syksyllä Århusiin puoleksi vuodeksi oppilasvaihtoon, jona aikana tutustuin myös Kööpenhaminaan. Kaupunki vaikutti mahtavalta, joten lopetin silloiset opintoni ja päätin jäädä sinne asumaan.

Aktiviteetit Köpiksessä, mitä kaikkea touhuat?

Tänä syksynä aktiviteetit tuntuvat olevan muualla kuin Tanskassa, syyskuu menee Rodent-yhtyeen kanssa kierrellessä ja äänittäessä, marraskuun olen lähes kokonaan Suomessa soittamassa Karikon sekä Idiot-yhtyeen kanssa (Jarkko Hakala, Mikko Innanen, Liudas Mockunas, Markku Ounaskari). Köpiksessä on syksyllä muutama keikka, opintoja jäljellä 2 vuotta, ja toimin ajoittain kanttorina Tanskan suomalaisessa kirkossa.

Miltä kaupungin jazzelämä tai kulttuurimeininki laajemminkin vaikuttaa juuri nyt?

Musiikillisesti oikein positiiviselta. Ilmapiiri tuntuu muuttuneen viime vuosina, vapaampi jazzmusiikki on ollut selvästi nousussa. Minulle tämä sopii oikein hyvin. Uusi kulttuuriministeri on tosin levitellyt tummia pilviä jatsitaivaalle, vaikuttaa siltä että erilaisten tukien saaminen tulevaisuudessa tulee hankaloitumaan huomattavasti.

Onko Kööpenhaminan tai Tanskan jazzelämässä jotakin malliksi kelpaavaa, sellaista jota haluaisit tuoda Suomeen?

Yleisöä on mielestäni konserteissa enemmän, samaten levyjä myydään suurempia määriä. Asukkaita on molemmissa maissa kuitenkin suunnilleen saman verran. Innostusta on vaan vähän hankala tuoda.

Entä päinvastoin, onko mitään suomalaista ikävä?

Lähinnä hernekeittoa. Onneksi sitä voi postittaa.

Millaisia mahdollisuuksia suomalaisille jazzbändeillä olisi päästä keikalle Kööpenhaminaan?

Onhan niitä siellä ollut soittamassa. Esa Alanne Suomi-instituutista on tehnyt esimerkillistä työtä suomalaisen taiteen esille tuomiseksi Tanskassa, mm. Finnish Jazz Invasion vuonna 2000 oli tästä hyvä esimerkki, samoin Suomi-instituutin Nuoret solistit -konserttisarja. En minä näe mitään syytä miksei suomalainen jazz sinne kelpaisi, onhan Suomessa paljon hyviä yhtyeitä.

Miten Rodent on muotoutunut tällaiseksi, miten olette tutustuneet toisiinne?

Meillä on kaikilla takana opintoja Rytmisk Musikkonservatoriumissa Kööpenhaminassa, joten tutustuimme toisiimme sitä kautta. Haukur, Lars, ja Helgi olivat aluksi soittaneet triona, ja minä sitten tuppauduin Haukurin pyynnöstä toimintaan mukaan.

Onko ’siirtolaisuus’ tietoinen valinta (mukana ei ole hauskasti yhtään tanskalaista)?

Ei se tietoinen valinta ole, mutta olen huomannut että helpommin tutustuu muihin siellä asuviin ulkomaalaisiin. Ehkä se johtuu siitä että ollaan samalla tavalla kielirajoitteisia. Soitan myös useammassa ”tanskalaisyhtyeessä”. Ei tämä homma mielestäni ole kansalaisuudesta kiinni.

Mikä on musiikillisesti Rodentin punainen lanka?

Koetamme yhdessä luoda sellaista musiikkia, jota haluaisimme myös kuunnella. Suurin osa kappaleista on Haukur Gröndalin kirjoittamia, loput ovat minun ja Helgin käsialaa. Joitain asioita haluamme myös jättää avoimiksi, joten sitä punaista lankaa vedetään joskus keikoilla kovin ottein uusiksi. Selviää kun tulee kuuntelemaan konsertteja.

Mitkä tanskalaisbändit tai muusikot ovat ovat tehneet suurimman vaikutuksen livenä?

Muusikoista muistuvat ensimmäisinä mieleen Marilyn Mazur, Flemming Agerskov, Palle Mikkelborg, sekä rumpali Thomas Blachmann.

Entä osaatko suositella kuunteluun uutta tanskalaista jazzia edustamaan muutamia hyviä levyjä?

Näitä voi kokeilla alkuun, minun mielestä hyviä levyjä: Flemming Agerskov: Face to face (Dacapo Records), Delirium: Delirium (Fiasko Records), Tim Berne & Copenhagen Art Ensemble: Open Coma (Screwgun), Tys Tys: Tys Tys (New Net Music).

Kysymykset: Pentti Ronkanen.

Edellinen artikkeliFinnish Jazz 2002
Seuraava artikkeliApurahoja jazzareille
Kirjastonhoitaja. Kirjoittelija.
Jaa