Lähdesmäki, Antti: We tend to help each other out here

83
lukukertaa

2025 Howling Jazz!!! HOWL036CD

1.I have a fire that never burns out
2.Lintukoto Pt. 1 (A world of frozen forests)
3.Femton grader (Fifteen degrees Celsius)
4.Rain is the most violent scream of them all
5.Everyone we love exists in us
6.Morgondagg
7.A lonely cricket in an August night, Pt. 1
8.Lintukoto, Pt. 2 (A world of purple mist)
9.U3 – Das Boot
10.You cannot swim under water forever
11.After the rain
12.A lonely cricket in an August night, Pt. 2
13.We exist in everyone we love

Written, recorded, mixed and produced by Antti Lähdesmäki

Antti Lähdesmäki (piano),

Arvio: 4,5 tähteä

Ihan tällaista en Antti Lähdesmäeltä tähänastisten koettujen perusteella osannut odottaa, ja kuten useimmiten, nytkin yllätys on vain hyvästä (toki ihan kaikkia Lähdesmäen tekemisiä en ole pystynyt seuraamaan, niin monessa pianisti tai ehkä oikeammin multi-instrumentalisti on ollut mukana).

Ja samoinhan on Lähdesmäki itsekin todennut, todennut yllättyneensä että sooloalbumin linjaksi muodostuikin ”pohdiskeleva ilmaisu”.

Lähdesmäki on soittanut metallia (kitaristina), etnomusaa, kaikenmoista improvisaatiota ja toki myös jazz on ollut isossa roolissa. Uutuuslevyn improvisaatiot ja impromptusävellykset viittaavat enemmän kuitenkin klassisen musiikin kaanoniin.

Syvimmältään musiikin ”suvulla” ei ole isoa merkitystä. Tärkeintä on se, miten levyltä välittyy muusikon persoona näissä hyvin intiimeissä ja lähelle tulevissa kappaleissa, ja tavallaan myös muusikon elämäntarina.

Lähdesmäki aloitti musiikkiopintonsa Äänekoskella Ala-Keiteleen musiikkiopistossa, jatkoi sieltä Jyväskylän Gradiaan, ja on sen jälkeen viettänyt ”puolinomadista elämää” Skandinavian maissa jatko-opintojen merkeissä.

Välillä Lähdesmäki ehti jo etääntyä pianostakin, joten nyt on kysessä myös juurille paluu. Sitä on kuultavissa myös musiikissa, jota säveltäjä sanallistaa kappaleiden nimissä paljolti järvi- ja metsämaisemien kautta. Ehtaa Keski-Suomea siis!

Levyn musiikista sekuntiakaan ei ole äänitetty Suomessa, vaan muualla pohjoisissa maissa ja kaupungeissa. Niistä on löytynyt sattumoisin tai etsimällä tiloja ja pianoja, jotka ovat innostaneet musiikintekoon.

Soittimen laatu tai kunto ei ole ollut tärkeintä, vaan se ainutkertainen tunnelma, joka kussakin tilassa on syntynyt.

Tämä armollinen lähestymistapa välittyy. Vajavaisiahan tässä ollaan kaikki, miksei sitten soittimetkin saisi sellaisia olla. Lähdesmäen ratkaisu on oivaltava, ja sen kautta syntyy koko levyn kattava inhimillinen, intiimi ja samalla elämänläheinen sävy.

Levyn ”pohdiskelevan” musiikin joukossa vaikuttavinta ja vaivuttavinta taidetta ovat ne teokset, jotka lähentyvät myyttistä pohjoista melankoliaa. Malliksi sopii kuunnella vaikkapa albumin kolme viimeistä kappaletta. Hiljainen musiikki vetää kuulijankin hiljaiseksi.