Det främmande trädet on yksi Edith Södergranin tunnetuimmista runoista. Ja kuinka ollakaan, Miekkaniemen lattialla Södergranin runotekstejeä musiikiksi muuntamassa oli esiintyjäryhmä, jossa kaikki ovat päässeet maistelemaan kulttuurista vierautta.
Anni Elif Egecioglu on turkkilaistaustainen Göteborgissa syntynyt Ruotsin kansalainen, joka asuu nykyään Helsingissä. Samaan kaupunkiin ovat kotiutuneet islantilainen Sigurdur Rögnvaldsson ja kuopijolainen Pauli Lyytinen. Joensuusta lähtöisin oleva Tuomas A. Turunen asuu vakituisesti Ranskassa.
”Sinä saat elää kaukana kodistasi ja olla onnellinen”, päättyy Södergranin runo. Onnellisuutta toivomme myös kaikille muusikoille, ja ainakin Viitasaarella tilanne näytti hyvältä. Onnea ja rakkautta näytti riittävän, ja myös soitannollisesti vallitsi hyvä yhteisöllisyys.
Egecioglu esitti laulut/runot alkukielellä eli ruotsiksi, mutta tulkitsi sisältöjä suomeksi spiikeissään. Ja johonkin kappaleeseen kävi sekin hyvin, että Egecioglu lukaisi suomeksi pienen pätkän runoa ennen ruotsinkielisen lauluosuuden jatkumista.
Ilta oli siis hengeltään loivasti kaksikielinen, ja sattui joka tapauksessa hyvin näin ruotsalaisuuden päivän perään. Keski-Suomessahan ei ruotsia äidinkielenään puhuvia montaa ole, joten on mukava päästä välillä virkistävään kielikylpyyn.
Ja se laulu, se olikin aikamoista. On ihan siinä ja siinä, ettei Egecioglun omaperäinen tyyli ala jo maistumaan maneereilta, niin tyypillisiä hänelle ovat kiekaisunomaiset nousut ylempään rekisteriin. Sävellyksille on ominaista melodioiden laaja-alaisuus ja hyppelehtivyys. Sitä kautta laulutyylille taas on ominaista tietty levottomuus, mutta enpä uskaltaisi sitä miinuksena pitää, kyllä ilmaisullista rohkeutta pitää aina arvostaa.
Mielelläni kuulisin Annia joskus hyvin pelkistettynä ja koruttomana, ikään kuin folk-kuosissa, mutta jos meillä ei sitten olisi tätä rohkeaa Annia, niin antaa olla.
Laulun ohella Egecioglu soitti pikkusyntikkaa, Turunen jakoi aikansa toisen syntikan ja akustisen pianon välillä, Rögnvaldsson soitti basson ja kitaran välille asettuvaa Fenderin kuutosta ja Lyytinen hurvitteli rumpukoneella, EWI:llä ja saksofonilla. Efektiä löytyi efektin päälle, ja kaikki osallistuivat innolla sähköiseen äänenmuokkaukseen. Syntyi rutosti rujoutta ja kovasti kauneutta, ja tämmöistä yhdistelmää voisi sanoa vaikka elämänmakuiseksi, niin laajat olivat kaaret.
Välillä äänimaailma ehti myös olla outo ja ihmeellinen, esimerkiksi silloin kun Lyytisen Electronic Wind Instrument, EWI siis, otti vallan vallan. Mutta vähintään yhtä makealta kuulosti sähköisen myrskyn keskeltä kohonneen aidon saksofonin karhea lento.
Anni Elif: Edith (Eclipse Music 2017), saatavilla ainakin Digeliuksesta.
Edith Södergranin runoja saatavilla sekä alkukielellä että suomennoksina nettikirjakaupoista ja kirjastoista.
Anni Elif: Anni Elif Egecioglu, Pauli Lyytinen, Sigurdur Rögnvaldsson, Tuomas A. Turunen
Suomen Jazzliiton kiertue, Miekkaniemi, Viitasaari 8.11.2018.
