Ojajärvi, Olli: Out of mind

155
lukukertaa

Olli Ojajärvi Trio: Out of mind
2009 Ricky-Tick Records RTCD012

Olli Ojajärvi Trio: Out of mind

Photo: Kaapo Kamu ; Sleeve: A. Eerikäinen.

1.Stones tones (Ojajärvi)
2.Tempus fugit (Ojajärvi)
3.Beats me (Ojajärvi)
4.Modest enough (Ojajärvi)
5.With you (Ojajärvi)
6.To be honest (Ojajärvi)
7.Once upon a summertime (Michel Legrand)
8.Just a matter of time (Ojajärvi)
9.Timbuktu (Far away) (Simons)

Olli Ojajärvi (ts), Jan Simons (b), Markku Ounaskari (dr).

Produced by Olli Ojajärvi, Jan Simons
Recorded 10/2007 at Studio M1, YLE, by Jukka Viiri
Music produced originally for YLE by Veli-Pekka Heinonen
Mixed by Miikka Huttunen
Mastered by Svente Forsbäck at Chartmakers

Arvio: 4,5 tähteä

Olli Ojajärven omissa nimissä levytetty katalogi on pieni, mutta sitäkin korkeatasoisempi. ”Out of mind” jatkaa Kannaste-Ojajärvi Quartetin persoonallisilta linjoilta syvemmälle jazzin ytimeen.

Levy saattaa huolimattomasti kuultuna tuntua pieneltä ja vaatimattomalta. ”Perusjuttu, perusjazzia”, osoittautuu kuitenkin pahaksi virhearvioksi.

Mitä tässä nyt sitten on niin erikoista? Väärä kysymys, erikoisuuksia ei löydy. Levyn vahvuus on juuri siinä, ettei ole yritetty ihmeitä. Kaikesta kuulee, ettei levyn tekijöillä ole ollut mitään ulkoisia paineita.

Tätä levyä ei vuoren varmasti ole tehty minkäänlaiset markkinat mielessä. Näin puhdasta jazzia ei tässä maassa kerta kaikkiaan myydä maininnan arvoisesti. Painetta ei ole otettu myöskään käsitteestä ”taide” ainakaan siinä mielessä, että olisi pakottava tarve keksiä jotakin uutta ja välittömästi omaksi tunnistettavaa.

Ja siltikin Ojajärvi pelkistäessään syventää. Tenorin soinnissa on siloittelematonta karheutta ja elämänmakua, trion pinnistelemättömässä otteessa sisäistä rauhaa.

Tämän levyn ydinbiisi on keskellä. ”With you” on vapaampine välikkeineen kaikkineen niin hienoa balladisoittoa, että hirvittää. Sitä on helppo kuunnella heti ensimmäisellä kerralla, mutta samalla siinä on jotakin syvästi ja kestävästi vaikuttavaa.

Rauhalliset tempot hallitsevat ilmettä muutenkin, kuningasballadeja on useampi, vaikkei toki ihan pelkästään sille osastolle juututa. Sekä basisti Jan Simons että rumpali Markku Ounaskari osaavat tämän lajin tärkeimmän: tilan antamisen toisellekin. He soittavat instrumenttejaan hivelevän hellästi, ja Ounaskarin huikea rutiini pienten yhtyeiden pyörittämisestä kantaa tälläkin kertaa.

Vuoden jazzlevyn tittelistä pääsee kisaamaan näinkin: tekemällä vähemmän, hitaammin, hiljaisemmin. Vaatimattomuus ei käänny alakuloksi, sillä hillityn pinnan alta säteilee Ojajärven musiikin voima.

Edellinen artikkeliKuru: Jälki
Seuraava artikkeliDIG 2006
Kirjastonhoitaja. Kirjoittelija.
Jaa