Winter, Niklas & Camerata Aboensis

7
lukukertaa

Niklas Winter Quartet & Camerata Aboensis Ensemble: Piae cantiones
2002 abovoice 1011

Cover photo: Mats Lillhannus

1.Ave funda Davidis (Piae Cantiones)
2.Född idag en pilt oss är (Piae Cantiones)
3.In dulci jubilo (Piae Cantiones)
4.Personent hodie (Piae Cantiones)
5.Stegvis (Winter)
6.Krist är uppstånden (Skottuers 1100-talet)
7.Angelus emittitur (Piae Cantiones)
8.Duo (Winter)
9.Kärlek och tro (Winter)
10.Jesus lever, därför kan (M. Jakob Arrhenius, T. Christian Gellert)
11.Sofia Matilda (Winter)
12.Outro (Winter)

Niklas Winter Quartet: Niklas Winter (g), Severi Pyysalo (vib), Tane Kannisto (ts, cl), Matti Moilanen (vc)
Camerata Aboensis Ensemble: Lena Helenius (S), Anna Edgren (A), Mats Lillhannus (T, fl-h), Sam Fröjdö (B)
String Quartet: Virve Niemeläinen (v), Tarmo Riutta (vla), Jaana Karjalainen (vla), Matti Moilanen (vc)

Tuottaja = Produced by: Niklas Winter
Äänitetty/Recorded in: Turun Tuomiokirkko/ Turku Cathedral, 3-10/2002
Äänittäjät = Engineers: Jan Simons, Kim Engblom, Martti Wallasvaara
Miksaus = Mixing done at Äänimaa in November 2002
Masterointi = Mastered by: Rogi Renvall, DER, Tammisaari

Arvio: 4,5 tähteä

Piae cantiones -laulut ovat kokoelma keskiajalta peräisin olevia, erityisesti Suomessa käytettyjä latinankielisiä koululauluja. Turun ruotsalainen seurakunta tilasi Niklas Winteriltä sovituksia näistä lauluista syksyllä 1999. Winter rakensi kokonaisuuden, johon kuului Piae cantiones -sävelmien lisäksi muutama muu keskiaikainen hengellinen melodia sekä hänen omia sävellyksiään. Kooste esitettiin konsertissa ensimmäisen kerran 5.3.2000, jonka jälkeen esitykset ovat jatkuneet noin 10 konsertin vuosivauhtia. Nyt tämä hieno kokonaisuus on viimein saatu myös levylle.

Piae cantiones -laulukirjan ensimmäinen, 74 laulua sisältävä painos ilmestyi vuonna 1582. Sitä pidetään Pohjoismaiden vanhimpana painettuna koulukäyttöön tarkoitettuna laulukirjana.

Sisällöstä suurin osa on kirkollista, mutta joukosta löytyy maallisiakin koululauluja. Melodiat ovat tyypillisen keskiaikaisia. Suurin osa lauluista on yksiäänisiä. Harvat moniääniset laulut edustavat sävellystekniikaltaan painoaikaansa huomattavasti vanhempaa, 1200-1300-lukujen tyyliä.

Piae cantiones -kokoelman laulut tarjosivat ohjelmistoa moniin kouluelämän tilanteisiin. Niitä laulettiin hartaushetkien ja koulujuhlien yhteydessä. Koulun ulkopuolella niitä saatettiin esittää jumalanpalveluksissa, porvareiden häissä tai hautajaisissa ja teinivaelluksissa. Laulu yleensäkin oli tärkeä oppiaine Suomen kouluissa keskiajalla. Oppilaat kasvatettiin kirkonpalvelijoiksi, ja he olivat sitten paljolti vastuussa kirkkojen laulamisesta, uskonnollisen kasvatuksen musiikillisesta puolesta.

On arvioitu että noin puolet lauluista oli alkuperältään suomalaisia, sillä niitä ei ole löydetty muista lähteistä. Piae cantiones -kokoelman laulut levisivät kautta Ruotsin ja Suomen. Ruotsissa niitä laulettiin 1700-luvulle asti, Suomessa vielä pitkälle 1800-luvulle.

Lauluista ollaan oltu kiinnostuneita pienemmissä piireissä senkin jälkeen. Kiinnostus virisi 1800-luvun puolivälissä ensin Britanniassa, ja levisi sitten 1900-luvun alussa Ruotsiin ja viimein takaisin Suomeen, jossa Heikki Klemetti oli merkittävin perinteen tunnetuksi tekijä. Parin viime vuosikymmenen aikana levytyksiä näistä lauluista ovat tehneet ainakin Klemettiopiston kuoro, Köyhät Ritarit, Cantus Marcurialis, Hortus musicus, Radion kamarikuoro ja Retrover. Winterin koostama kokonaisuus asettuu tämän joukon jatkoksi. Vertailusta kiinnostuneiden kannattaa siis kysellä kirjastoista muita Piae cantiones -levytyksiä.

Niklas Winter on rakentanut levynsä kokonaisuuden viisaasti, kypsästi. Piae Cantiones-sävelmien lomaan on sijoitettu kaksi vanhaa hengellistä melodiaa sekä Winterin omia sävellyksiä. Levyllä on mukana Winterin kvartetin lisäksi neljä laulajaa ja jousikvartetti. Soitinnus on kuitenkin vähäeleistä, askeettistakin: yhtä aikaa äänessä on harvoin muutamaa soitinta enempää. Sello ja vibrafoni ovat levyn kokonaisuudelle tärkeitä värittäjiä, samoin Winterin akustinen kitara. Levyn jälkimmäisen puoliskon vahva ääni on puhaltaja Tane Kannisto.

Vaikka Winter, Pyysalo ja Kannisto ovat tulleet tunnetuiksi jazzmuusikkoina, tässä ei ole kyse vanhan lauluperinteen jazzintamisesta. Jazzsävytykset tulevat esiin lievinä häivähdyksinä siellä täällä, eivätkä ne missään vaiheessa vie moodia kauaksi keskiaikaisista tunnelmista. Camerata Aboensis laulaa paljon ilman säestystäkin, ja näissä vokaaliosuuksissa pysytään tiukasti kiinni vanhassa perinteessä. Välillä laulun taustalle tulee kyllä säästeliästä soitinnustakin. Lauluyhtye on esillä levyn ensimmäisen puoliskon aikana, sitten ”sarja” jatkuu soitinmusiikkina. Tunnelma säilyy kuitenkin rikkumattoman yhtenäisenä loppuun asti.

Levyn perustunnelma on kauttaaltaan rauhallinen ja rauhoittumiseen johdatteleva, meditatiivinen. Kirkollinen sävy tulee osaksi jo Turun Tuomiokirkossa tehdyn äänityksen tilantunnusta ja holvikaiusta. Silti kyse on absoluuttisesti toimivasta musiikista, jossa ainakaan minä en mieti sanoja ja sanomaa niiden takana. Koen tämän puhtaana musiikkina, ehyenä tunnelmana. Pystyn eläytymään näihin hieman alakuloisen mietiskeleviin, perusinhimillisiin tunnelmiin, vaikka minulla ei ole maailmankatsomuksellisesti ole pienintäkään mahdollisuutta samaistua taustalla häämöttävään uskonnolliseen sanomaan.

Musiikin eteneminen, laulajien ja eri soittimien vuorottelu on luontevaa, kaikella on paikkansa. Piae cantiones -sävelmistön melodinen yksinkertaisuus on johtanut myös Winterin pelkistämään omat sävellyksenä äärimmäisen tiiviiksi. Mitään ylimääräistä hörhelöä ei musiikissa kuulla. Winter onkin onnistunut mainiosti niveltämään omat sävellyksensä keskiaikaisten melodioiden joukkoon.

Lopputuloksena on vaikuttava, kokonaisvaltainen elämys, ehyt levy, jonka kokee yhtenä teoksena irrallisten kappaleiden sijaan. Kokonaisuutta voisi yrittää summata näin: kauniisti soiva tila, harras, hymnimäinen melodiikka, riisuttu soitinnus, soitinsolistien selkeästi erottuvat ’ihmisen äänet’. Ajattomalta kuulostava, genre-luokitteluja pakeneva levy kuuluu meditatiivissävyisen musiikin parhaimmistoon.