Ahava & Strings kantaesityksenä

817
lukukertaa

Mittavan klassisen musiikin tarjonnan lisäksi 1.2. alkava ”Musiikkia Sibeliuksen syntymäkaupungissa” -konserttisarja tarjoaa myös cross over-konsertteja. Perjantaina 4.2. laulaja Mia Simanaisen jazzyhtye Ahava kantaesittää Ahava & Strings -ohjelmansa Hämeenlinnan kulttuuritukussa. Yhtye soittaa yhdessa jousikvartetin kanssa ohjelmistostaan poimittuja sävellyksia, joiden jousisovitukset on tehnyt Kari Ikonen. Konsertissa saa kantaesityksensä myös Ikosen uusi, juuri tätä kokoonpanoa ja ohjelmistoa varten tehty kappale.

Konsertissa yhdistyvät Ahava-kvartetin tyylillinen moni-ilmeisyys ja jousikvartetin höyhenenkevyt, joustava sointi.

Ahava: Mia Simanainen, laulu – Kari Heinilä, saksofonit, huilut – Kari Ikonen, piano – Mika Kallio, rummut
Jousikvartetti: Panu-Ilari Mikkola, viulu – Olli Vänskä, viulu – Katja Haavisto, alttoviulu – Elina Mattila, sello

Kesällä 2005 Ahava & Strings esitetään kahden jousikvartetin voimalla Ranskassa, Picardien aluella sekä Saksassa Thüringenissa. Jousikvartetit tulevat Picardiesta ja Thüringenista. Ahava kiittää Valtion Säveltaidetoimikuntaa.

Mia Simanainen & AHAVA

Ahava on vanhaa suomen kieltä ja tarkoittaa kuivaa, viileää kevättuulta. Ahava sanana kuvaa hyvin myös Mia Simanaisen v. 1999 kokoamaa nelihenkistä yhtyettä.

Mia Simanainen, joka on säveltänyt suurimman osan Ahavan musiikista, on syvästi inspiroitunut Suomen luonnosta, kansanmusiikeista ja runoudesta, 1900-luvun taideilmiöistä eikä vähiten jazzmusiikista, jonka kautta hänen opintiensä on kulkenut.

Ahavassa sekoittuvat tarinankerronta (kielinä suomi, ruotsi ja englanti), luonnonmystiikka, nykyaikainen harmonia, hengittävä rytmiikka, jazz- improvisointi ja kamarimusiikillinen dynamiikka. Ahavassa ääni on instrumentti, joka etevien muusikoiden kanssa muodostaa saumattoman, dynaamisen ja herkän kokonaisvaikutelman.

Ahava on esiintynyt Kuusankoskitalossa, Seinäjoella, Malmitalossa (11/04) Kerava Jazzissa (6/04), Jyväskylän Summer Jazz -festivaalilla ja Porvoon Tuomiokirkossa (6/03), Ranskassa Pariisin Suomi-istituutissa ja Amiensissa (12/03), Kirmot -festivaalilla ja Viapori Jazz -festivaalilla (8/03), Sibelius- Akatemian Kamarimusiikkisalissa (debyytti 4/99, Lauluntekijöiden ilta 10/99 ja Mia Simanaisen diplomikonsertti 11/00), Helsingin Juhlaviikoilla (8/99), Mikael Agricolan kirkossa (12/99 ja 11/01), Kiasma-päivillä (8/00), Ateneumin Nykymusiikin sarjassa ja jazzklubilla (10/00 ja 10/02) ja Kanneltalossa (3/01). Ahava oli konserttikiertueella tammikuussa 2001 (Viitasaari, Oulu, Kokkola, Jyväskylä ja Lahti) sekä Joensuussa ja Haapavedellä (4/03). Yleisradio on tallentanut Ahavaa Radiomafialle (11/99) ja tästä äänityksestä yksi kappale on kuultavissa ‘Play Modes’ -kokoelma-cd:llä (Jazzweaver 20001). Ahavaa kuultiin ja nähtiin myös kesän 2001 jazzvideosarjassa Yle:n TV1:llä.

Ahavan ensilevy julkistettiin konsertissa Tukholman Suomi-instituutissa (11/01) ja Helsingissä Jumo Jazzclubilla (11/01). Levyn julkaisi suomalainen riippumaton levy-yhtiö Fiasko Records. Levynjulkistuksen jälkeen Ahava kantaesitti uuden ohjelmistokokonaisuuden: Psalmilauluja Helsingin Tuomiokirkon kryptassa Kirkko Soikoon festivaalilla (3/02).

“Yes, Ahava is made of familiar materials but in a different way and worth a serious listen.” Jazz Now 8/02 (USA)

“By digging into alternate traditions, Ahava has unearthed new stories and fresh emotions that enrich and expand the jazz vocal idiom. The mysteries and music of Ahava linger, and after each listening grow deeper.” All About Jazz 6/02 (USA)

“Ahava shines with a beautiful sunny Sunday morning light. I would be tempted not to even call it jazz, but instead describe it as musical conversations between voice, piano, saxophone and percussion.” New World Finn 10/02 (USA)

“Mia simanaisen Ahavassa kehittelemää musiikkia on enää vaikeaa kutsua “jazzlauluksi”, koska Simanaisen sävellyksissä ja ilmaisussa sekoittuu luontevasti kotoinen etnisyys kunnianhimoiseen laululyriikan perinteeseen.” Helsingin Sanomat 11/01

“Till och med då instrumentationen späds ut till bara ett element, finns den jazzmusikaliska rörelsen kvar.” Hufvudstadsbladet 1/02

“Njutbar och omväxlande musik vid sidan av jazzen.” Orkesterjournalen 4/02 (Swe)

Laulajatar Mia Simanainen (s. 1970) innostui jazzmusiikin mahdollisuuksista v. 1989 ja aloitti tuolloin laulunopiskelun Maija Hapuojan johdolla. Hän opiskeli Oulunkylän Pop/jazz konservatoriossa vuosina 1990-93 ja jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla. Opettajinaan hänellä oli mm. Michele Weir (USA), Madeline Eastman (USA), Christine Correa (USA), Jukkis Uotila ja Anders Jormin (Swe). Hän valmistui musiikin maisteriksi v. 2000, mutta vietti sitä ennen vuoden myös Tukholmassa opiskellen Kungliga Musikhögskolanissa opettajinaan Irene Sjögren ja Rigmor Gustafsson.

Jo koulutyttönä hän sai laaja-alaista kokemuspohjaa musiikkielämästä soittamalla pianoa ja esiintymällä kuorojen ja lauluyhtyeiden kanssa, ottaen menestyksekkäästi osaa myös kilpailuihin ja myöhemmin laulamalla solistina yhtyeissä. Esiintymispaikat ovatkin vaihdelleet klubeista gallerioihin ja kirkoista konserttisaleihin. Tähän mennessä hän on esiintynyt Tsekissä, Ruotsissa, Unkarissa, Italiassa, Itävallassa, Englannissa, Walesissa, Japanissa ja Espanjassa. Hän työskentelee mielellään ilman tyylillisiä raja-aitoja hakien vaikutteita eri maiden kansanmusiikeista ja klassisesta musiikista. Esimerkkejä tästä ovat vierailu kansanmuusikko/hanuristi Maria Kalaniemen levyllä Ahma ja konsertit sekä levytykset englantilaisessa Adiemus- projektissa, joka yhdistelee etnisiä laulutyylejä klassiseen viihdemusiikkiin.

Mia Simanainen esiintyi “nuorena solistina” UMO Bigbandin konsertissa v. 1996 ja on esiintynyt sittemmin solistivieraana eri yhteyksissä, mm. Mr Fonebone yhtyeessä yhdessä kanadalaisen jazztrumpetisti Ingrid Jensenin kanssa. Hän laulaa a cappella jazzlauluyhtyeessä JimJamMurMur, joka voitti tänä vuonna Tampereen Sävelen kansainvälisen lauluyhtyekilpailun. Mia on viime vuosina keskittynyt oman materiaalin tuottamiseen erityisesti omalla Ahava-yhtyeellään.

Saksofonisti/säveltäjä Kari “Sonny” Heinilä (s. 1966) on monipuolinen vaikuttaja Suomen musiikkielämässä, hyvin tunnettu ja arvostettu taiteilija. Hän on ansioitunut sekä instrumentalistina että säveltäjänä kuin myös ajoittain UMO:n vierailevana kapellimestarina. Hänet on palkittu BAT Finland stipendillä v. 1995 ja v. 2001 hän sai Yrjö-palkinnon tunnustuksena merkittävästä persoonallisesta annistaan. Heinilän omaa tuotantoa voi kuulla mm. hänen yhtyeensä ensilevyllä Sonny Heinilä Trio ‘Tribus’ (silence-0003) ja äskettäin ilmestyneellä soololevyllä ‘Antiqua’ (celene 001). Sonnyn tunnistettavaa soittoa on vuosien ajan saatu kuulla mitä erilaisimmissa yhtyeissä ja projekteissa, sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä; hän on tehnyt yhteistyötä mm. Seppo Kantosen, Jarmo Savolaisen, Severi Pyysalon, Edward Vesalan, UMO:n, Anders Jorminin (Swe), Jukka Perkon ja Markku Ounaskarin kanssa.

Pianisti/säveltäjä Kari Ikonen (s. 1973) voitti kansainvälisen sävellyskilpailun Italiassa v. 2002 ja Yhdysvaltain Jazz Composers Alliance’n järjestämän Julius Hemphill -sävellyskilpailun v. 2000. Kari valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian jazzosaston sävellyslinjalta v. 2001. Hänen omaa tuotantoaan on kuultavissa hänen oman Karikko-yhtyeensä esittämänä ensilevyllä (FRCD-5), joka palkittiin Jazz-Emmalla v. 2001. Säveltämisen lisäksi Kari on saanut huomiota energisenä pianistina, hän soittaa myös yhtyeissä Gnomus, Mr Fonebone ja Quartet Coyote.

Rumpali Mika Kallio (s. 1974) lyö toisin. Erikoisen soivan ja puhuttelevan tyylinsä siivittämänä hän saavutti 2. sijan Monacon ‘Jazz Soloist Competition’ kilpailussa v. 1999. Mika valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolta v. 2002 ja hänen omaleimaista soittoaan on jo kuultu lukuisissa eri yhteyksissä, joista mainittakoon yhtyeet UMO, Samuli Mikkonen Trio, Nuijamiehet, Gnomus, Karikko, Gourmet ja kanssamuusikot Tomasz Stanko, Juhani Aaltonen, Pekka Pohjola ja Sakari Kukko.