Karjalainen, Mikko: Fellowship

960
lukukertaa
COVER DESIGN: AARNI YLINEN.

2020 Eclipse Music ECD-2020126
Mikko Karjalainen Fellowship Quintet: Fellowship

1.The thang (intro)
2.Manago blues
3.A second notice (feat. Paleface)
4.Wisdom
5.Federer
6.Two step (Honaunau Bay)
7.Capricorn
8.Unexpected twist of fate (feat. Paleface)
9.Godspeed

All compositions by Mikko Karjalainen. Lyrics by Paleface.

Mikko ”Gunu” Karjalainen (trumpet, flugelhorn), Petri Puolitaival (saxopone, flute), Holger Marjamaa (piano), Antti Lötjönen (double bass), Jussi Lehtonen (drums)

+ 3, 8: Paleface (spoken word)

Arvio: 4 tähteä

 

Intro menee rauhallisesti rubatossa, ja herkänherkullista maalailua osaa Gunu Karjalaisen johtama kvintetti annostella sopivasti muuallekin. Avauksen jälkeen lähdetään kuitenkin rivakasti liikkeelle post-hardbopin hengessä, ollaan teräviä ja voimallisesti läsnä, komppi kiehuu ja solistit vuorottelevat soittoiloa ja intoa puhkuen. Aivan loistoporukan on Karjalainen kasannut, liiderin trumpetin tai flyygelitorven rinnalla on maan rouheimpiin fonisteihin kuuluva Petri Puolitaival, hieno virolaispianisti Holger Marjamaa on kotonaan näissä energioissa, basisti Antti Lötjönen ja rumpali Jussi Lehtonen ovat päättäneet nauttia tästä keikasta täysin siemauksin.

Palefacen ärhäkkyys ja terävyys sopisi mainiosti myös freejazzimpaan meininkiin, mutta hyvin se sopii tähänkin. A second notice vie kvintetin surumieliseksi kun Pale lataa tiukkaa kritiikkiään mm. järjettömälle kerskakulutukselle, Unexpected twist of faten pieni minämuotoinen novelli on astetta rauhallisempi, muttei yhtään vähemmän vaikuttava puhutun sanan ja jazzin yhdistelmä.

Wisdom on levyn herkkä ja kevyt keskiö huilun ja flyygelitorven yhteissoundin ja pianokimmellyksen myötä. Federer on toista laitaa vikkelässä paahdossaan, etenkin Marjamaa nousee briljantisti säihkymään, ja ytimekkäitä rumpubreikkejäkin pärähtelee ilmoille tuon tuosta (ja mitkä rumpusoundit levylle on taiottu!). Two Step taas vie Havaijille turkoosinsinisiin vesiin ja ilmastonmukaisiin leppeisiin musiikillisiin tunnelmiin, Capricorn nostaa energiatasoja maltillisen tyylikkäästi. Levyn päättävän Godspeedin ”rauhallinen svengi” toimii upeasti.

Kokonaisuus on komea, tiukasti kasassa ja kuosissa. Erityistä Karjalaisen musiikissa on stoorien selkeys, se ettei musiikillisen kertomuksen punainen lanka ole lähelläkään katkeamista, vaikka improvisaatiot tuon tuosta pilkuttavat pintaa.