Raahen Rantajatsien ennakko: artistit äänessä

289
lukukertaa
Naïssam Jalal. Kuva: Alexandre-Lacombe.

Raahen Rantajatsit piristävät jälleen Suomen jazzsuvea 25.-27.7.2019. Tämän vuoden artistit avaavat festivaalin ohjelmaa yhden kysymyksen haastatteluilla.

Ylva Haru, alkuvuodesta ilmestynyt albuminne Linnut on otettu mukavasti vastaan ja keikkakalenteri näyttää hyvin buukatulta. Rantajatseilla soitat bändisi kanssa. Millaisin ajatuksin tulette Raahen rannoille?
Juurille palaaminen on paras näköala sille, mistä mihin on kulkenut. Raahe on tietysti aivan erityinen ja on ilo päästä soittamaan Linnut-albumi kirjaimellisesti siihen niin tuttuun rantamaisemaan! Toiveena on lämmin ilta, sekä tunnelman että sään puolesta!

Harri Kuusijärvi, Pauli Lyytinen ja Eero Tikkanen: Sole Azul kantaa tämän vuoden Raahen Rantajatsien punaista lankaa ja sytyttää tangon paloa jazzin kuulijoiden sydämiin. Kun olette keikalla, miltä tuntuu käydä tangon ja jazzin rajojen tuolla puolen?
Tango on tarina, johon on helppo eläytyä. Me kerromme tätä monikasvoista tarinaa sellaisena kuin me sen koemme. Vaikka soiva lopputulos voi usein ajautua jonnekin rajojen tuolle puolen, itselleni Sole Azul on ennen kaikkea matka sisimpään, kohti juuria.
– Harri Kuusijärvi
Sole Azulin kautta olen löytänyt uuden yhteyden musiikillisen taipaleeni alkujuurille. Ensimmäisellä virallisella keikallani Kuopion Puijonsarvessa vuonna 1992 soitin nimen omaan perinteisiä suomalaisia tangoja, eikä tuo side tangomusiikkiin ole vuosien varrella kadonnut mihinkään. Sittemmin teini-iässä sukelsin vapaan improvisaation mereen, josta muodostui yksi keskeisimpiä ilmaisumuotojani. Tämä tangon ja vapaan jazzin yhteentörmäys tuntuu minusta kuin olisin palannut pitkältä reissulta kotiin!
– Pauli Lyytinen
Tangon ja jazzin perinteistä vahvimpana elementtinä musiikissamme yhdistyy juurevuus. Molempien musiikkityylien oleellisuudet, rytmi ja hetkessä tapahtuminen, muokataan vastaamaan nykyhetkeä säilyttäen kuitenkin perusarvot, jossa suuret tarinat ja tunteet päästetään estoitta valloilleen. Aika pysähtyy.
– Eero Tikkanen

Jaakko Laitinen, tervetuloa Raaheen Sole Azulin vierailijaksi. Mitä voi tapahtua Argentiinan ja Lapin tangon risteysalueella?
Argentiinan ja Lapin kohdatessa kaikki on mahdollista. Harriltakin varastettiin koko maallinen omaisuus hänen ollessaan Argentiinassa soittamassa tangoa, mutta tästä inspiroituneena hän teki Sole Azulin kanssa Euroopan maailmanmusiikkilistat valloittaneen levyn. Kuilut on syviä ja huiput korkealla!

Sami Sippola, Days After the Rodeo, teidän neljäs albuminne on juuri ilmestynyt. Mitä Rodeon jälkeisinä päivinä tapahtuu?
Days after the Rodeo levyllä sävellysten ja ilmaisun ytimessä on amerikkalainen jazz: pidäkkeetöntä energiaa ja intoilua kaikesta. Kappaleissa liikutaan Suurten järvien alueelta Brooklynin esikaupunkeihin ja tasankoja asuttavien siirtolaisten mökkeihin sekä ihastutaan matkalla olemisen vapauteen – myyttiseen Amerikkaan ja sen mielikuviin.

Selma Savolainen, Toomas Keski-Säntti, Eero Tikkanen ja Sami Nummela, teidän MINE -yhtyeenne soundi on aivan omanlaisensa ja se on kohta tulossa tutuksi Rantajatsien kuulijoille. Mitä MINE-nimen takana piilee?
MINE kaivaa yhtyeenä syvältä ja hartaasti tehden löytöjä, jotka ovat täysin ennalta-arvaamattomia ja eriskummallisia sille itselleenkin. MINEn musiikissa kaikki löydökset ovat käyttökelpoista tavaraa ja kaikkea hyödynnetään sellaisena kuin se on. Toki yhdessä syntynyt aines jalostuu ja rikastuu enemmäksi kuin sen yksittäiset osat.

Kaisa Mäensivu, olet viime aikoina oleskellut ja soittanut New Yorkissa. Millaisia Ison Omenan inspiroimia vaikutteita tuot tuliaisiksi Rantajatseille?
Tosiaankin, olen vaikuttanut NYCissä viimeisen muutaman vuoden ajan. Tuon mukanani Rantajatseille suurkaupungin energiaa, sekä sävellyksiäni jotka ovat saaneet vaikutteita monipuolisesta ja kovatasoisesta jazzskenestä!

Litku Klemetti, tervetuloa Raaheen, minkälainen viesti teillä on rantajatsiyleisölle?

Hyvä rantajatsikansa, meidän Litku Klemetti-yhtye tulee ensimmäistä kertaa keikalle Raaheen! Emme siis tiedä yhtään, mihin olemme näppimme laittamassa, mutta koitamme tarjota teille tosi kovan Litku-shown. Litku-show on siitä arvaamaton, että se perustuu fiilikseen ja näinpä se voi lähteä pullein purjein omille teilleen tai jäädä satamaan. Onneksi meillä on monta hyväksi kehuttua laulua, joihin voi ankkuroitua. Odotamme siis innolla, mitä Raahessa tapahtuu.

Séverine Morfin, Three Days of Forest, teidän trionne unenomainen nimi on lainattu kirjailija Rita Doven runon otsikosta. Mikä on teidän suhteenne teksteihin, joista työstätte musiikillisia versioita?
Kiinnitymme tietenkin tekstin merkitykseen, mutta myös sen muotoon. Runon täytyy kyetä muuntumaan tullakseen laulujen materiaaliksi. Tekstin rytmi, lauseiden pituudet, sanojen ääntämys ovat todella tärkeitä. Merkitys vaikuttaa paljon myös kappaleen luonteeseen ja musiikilliseen tyyliin. Olemme esimerkiksi vaikuttuneet runon “Three Days of Forest” herättämistästä voimakkaista mielikuvista:
”I’ll stand here all night
if need be, no more real
than a tree when no moon shines.”
Ja edelleen:
”I love this life:
three days of forest,
the mute riot of leaves.”
Päätimme nopeasti, että tämä runo on kuin transsi, itsetietoinen sisäinen kokemus. Rita Doven tuotanto on merkittävä, ja valitsemamme runot edustavat vain yhtä puolta siitä. Vaikka ne olisivat arvoituksellisia ja fantasianomaisia, protestihenki on aina läsnä, ja sanoisin että musiikissamme on mukana sama anarkistinen henki.

Sami Nummela, Bowman Trio tuo rouhean ja konstailemattoman soundinsa nautittavaksi Rantajatsien kuulijoille. Onko rentous avainasenne, kun sukelletaan loft jazzin ytimessä?
Ehdottomasti! Rentous ja arkisuus ovat tärkeitä elementtejä musiikissamme. Akustinen soundi ja asioiden konstailemattomuus kiehtovat minua ainakin suuresti.

Naïssam Jalal, meillä on kunnia järjestää Raahessa uuden triosi Quest of the Invisible Suomen ensiesitys. Olette yli kaksi vuotta soittaneet Ranskassa ja muualla Euroopassa. Miten näkymättömän etsintä on edennyt?
On kunnia tulla soittamaan Raaheen. Emme väitä, että olisimme löytäneet näkymättömän; suurimmat mystikot ovat omistaneet koko elämänsä sille ja vain joskus onnistuneet. Se, että olemme ottaneet askeleen kohti näkymätöntä, puskee meitä eteenpäin tutkimaan uusia soittotapoja, kokemaan uusia tuntemuksia, kääntymään sisimpämme ytimeen käyttäen hiljaisuutta ja transsia.

Linear John, saavut Raahen festivaaleille ensimmäisen kerran. Millaiset meiningit aiot järjestää Rantajasien yleisölle?
Linear John = jazzmuusikot perustavat punk-bändin, joka soittaa jatsia. Tarjoamme musiikillisen elämyksen, jossa korkea osaamisen taso kohtaa primitiivisyyden voimaannuttavan vapauden.

https://rantajatsit.fi