Festaribarometri 2004

500
lukukertaa
Raahen Rantajatsien tunnelmaa. Kuva: Jukka Piiroinen.
Raahen Rantajatsien tunnelmaa. Kuva: Jukka Piiroinen.

Kesä on festareiden huippusesonkia. Jazztapahtumistakin valtaosa ajoittuu muutaman lämpimän kuukauden ajalle. Suomijazz kokosi laadukkaan jazzkesän kunniaksi pienen (tai ehkä sittenkin keskisuuren?) festaribarometrin. Miten jazztapahtumilla oikein menikään vuonna 2004? Ja mihin ollaan menossa?

Seitsemän festivaalia vastasi kiertokyselyymme. Alle vastaukset on koottu tapahtumien aikajärjestyksen mukaan. Kesä-heinäkuun vaihteen Kalott Jazz & Blues siis aloittaa, ja elokuun lopulle ajoittuva Viapori Jazz päättää kierroksen.

Kalott Jazz & Blues : Imatra Big Band Festival : Pori Jazz : Raahen Rantajatsit : Keitelejazz : Elojazz & Blues : Viapori Jazz

Kalottjazz & Blues

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

– Kohtuullisesti, vaikka eräs päätapahtumistamme (su 4.7. Pikisaaren telttakonsertti) täytyi myrskytuulen takia siirtää yllättäen sisätiloihin.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

– Lipputulot 30 %, sponsorointi 30 %, julkinen raha 40 % (on huomattava, että Kalottjazz & Blues on kunnallinen festivaali, jonka pääjärjestäjät ovat Tornion ja Haaparannan kunnat).

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Yleisömäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa 4000 ja 5000 kävijän välillä, siis yhteensä kaikissa tilaisuuksissa. Samaan haarukkaan osui myös viime kesän festivaali eli kävijöitä oli noin 4800, vaikka em. sunnuntaimyrsky kävijämääriä verottikin.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Festivaalijärjestelyt sujuvat varsin mukavasti ja tottuneesti, suurempia hämminkejä ei ilmennyt.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Festivaalin järjestävän organisaation muodostaa työryhmä, johon kuuluvat Tornion ja Haaparannan kunnat sekä Riverside Jazz -yhdistys eli konkreettisina niminä Helena Junes, Tapio Salo, Juha Söder ja Jukka Piiroinen. Taloudellinen päävastuu on kunnilla, Riverside Jazz on mukana asiantuntijana sekä yhdistyksella on myös omia vastuualueita. Työryhmän lisäksi itse tapahtuman aikana mukana on joukko talkoolaisia, lipunmyynnissä, kuljetuksissa yms. Talkooväkeä voisi olla enemmänkin, mutta tarvittava joukko on aina saatu kokoon.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Paikallisessa mediassa festivaali näkyy hyvin, erityisesti Lapin läänin päälehdet Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa sekä oululainen Kaleva ovat kirjoittaneet meistä hyvin. Myös Ruotsin puolen NSD, Norrbottens Kuriren ja Haparanda Bladet kirjoittavat. Silloin tällöin olemme päässeet myös Helsingin Sanomiin, emme kuitenkaan viime kesänä. Televisio ei ole meitä juuri huomannut, kuten ei kai muitakaan pieniä jazztapahtumia.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

– Kalottjazz & Blues esittelee pohjoismaista nykyjazzia, pääpaino uudessa suomalaisessa ja ruotsalaisessa jazzissa. Vaikka pääpaino on siis uudessa jazzissa, ohjelmaan kuuluu yleensä mausteeksi myös vanhempia jazztyylejä, viime kesänä dixielandia. Kuten jo festivaalin nimestä voidaan päätellä, ohjelmaan on alusta pitäen kuulunut annos bluesia, sekin yleensä pohjoismaista. Kolmantena linjauksena voisi vielä pitää lähes joka vuoden ohjelmaan kuuluneita ns. suuremman yleisön esiintyjiä. Viime kesänä se oli Don Johnson Big Band.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Festivaalin ohjelmapolitiikka pysynee suurinpiirtein ennallaan.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Juhani Aaltonen Trio Aineen taidemuseolla ja Atomic-yhtye, jonka piti esiintyä Pikisaaren teltassa, mutta esiintyikin Ammatti-istituutin Musiikkitalolla. Atomic on luultavasti yksi nykyjazzin parhaista yhtyeistä juuri nyt.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa tulla juuri teille?

– Hyvä musiikki, intiimi musiikin kuuntelun mahdollistava ilmapiiri ja valoisat kesäyöt.

Jukka Piiroinen Riverside Jazz ry, puheenjohtaja

Imatra Big Band Festival

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

– Pääsimme suurin piirtein omillemme, kokonaisbudjettimme oli 840 000 euroa.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot b) julkinen tuki c) sponsorointi d) ravintolatoiminta?

a) lipputulot 60 %, b) julkinen tuki 12 %, c) sponsorointi 15 %, d) myyntipaikkatulot 10 %

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Tänä kesänä maksullisissa tilaisuuksissa (9 iltaa BB-Klubilla, 2 laivakonserttia, 1 kulttuurikeskuskonsertti, 1 jamit) kävijämäärä nousi yli 16 000 henkilön, ilmaiskonserteissa (noin 30) kävijöitä oli noin 40 000 henkilöä.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Meidän on tehostettava markkinointia ja valtakunnallista tiedotusta, tunnettavuutta saatava lisää.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Päävetovastuu on toiminnanjohtajalla, joka on järjestelytoimikunnan vetäjä, talousvastaava, ohjelmapäällikkö, tiedottaja ja markkinoija. Aivan liikaa työtä. Apuna kylläkin 15 henkinen järjestelytoimikunta, jossa vastuunkantajat eri sektoreittain. Ympärivuotisia palkallisia kokonaista kaksi, kulukorvauksia ja pieniä verollisia korvauksia saa tusinan verran. Talkooväkeä festarin ollessa käynnissä lähes 300, joista suurin osa tekee töitä jonkin seuran kautta. Lisäksi yhdistyksellä on 12 -jäseninen hallitus, joka on viime kädessä vastuussa toiminnasta. Sen operatiivinen elin on hallituksen työvaliokunta, joka valmistelee hallituksen asiat ja on tärkeä elin.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Emme siltä osin, kun on kyse valtakunnallisesta lehtimediasta ja TV:stä. Varsinkin Hesari ja iltapäivälehdet ovat suuri ongelma. Aluelehdet ja musiikkilehdet huomaavat festarimme paremmin, samoin alueradio.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

– Pitkä (9 vrk) laadukas myös useita kansainvälisiä huippuja tarjoava yleisfestivaali, jonka taidemusiikkiosuus painottuu big band -musiikkiin ja jazzin & mustan musiikin eri haaroihin. Rahasyistä festarin aluksi soitetaan myös suomirokkia ja jopa suomalaista tanssimusiikkia 1. viikonloppu. Maanantaista alkaen jatkuen päätöslauantaille alkaa varsinainen jazzfestari. Tärkeitä elementtejä big band -muusikkojen kesäkurssi (nyt oli 90 osanottajaa) ja big bandien avoimet SM-kisat.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Jatkamme omalla Imatralla hyväksi koetulla linjallamme.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Count Basie Orchestra yhdessä New York Voicesin kanssa, John Mayall Bluesbreakers, George Clinton Parliament/Funkadelic, The Headhunters, Daniela Mercury ja kotimaisista Rajaton & UMO.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa tulla juuri teille?

– Imatralla kuullaan maailman huippuja Suomen halvimmilla hinnoilla (kallein peruslippu oli 35 e) tunnelmaltaan erinomaisessa BB-Klubin suurteltassa (vetää noin 3000 henkilöä). Kun illat on teemoitettu, kuullaan koko ilta sitä musaa mitä luvataankin. Imatra on vielä ihmisen kokoinen festari ja tarjoaa lisäksi runsaasti ilmaisia hienoja konsertteja. Ja ohjelmisto on erittäin monipuolinen!

Hannu Hokkanen Imatra Big Band Festival, toiminnanjohtaja

Pori Jazz

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti? Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

A) 69% liikevaihdosta, B) 8%, C) 9%, D) 9% (sis. myös jazzkadun myyntipaikkatuotot)

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Pysyneet melko samana.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Pääpiiteittäin hallussa. Ainahan parantamisen varaa tietysti on.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Vetovastuu on palkallisella henkilökunnalla sekä lisäksi ns. avaintoimitsijoilla. Vapaaehtoisia toimitsijoita on noin 500 sekä lisäksi urheiluseurojen kautta järjestyksenvalvojia noin 700 kpl. Vapaaehtoisväkeä on toistaiseksi saatu ihan riittävästi. Ehkä urheiluseurojen puolella on nähtävissä hieman ikääntymisongelmaa…

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Ollaan tyytyväisiä. Juttuja oli sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Mukana mm. suurimmat sanomalehdet, aikakauslehdet sekä sähköinen media.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

– Mustaa rytmimusiikkia, jossa pääpaino jazzissa.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Ei ole tarvetta.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Stevie Wonder, Alicia Keys, Charles Tolliver Big Band…

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa tulla juuri teille?

– Monipuolisuus, laaja jazztarjonta, paljon kotimaista, hip-hopista kokeilevaan jazziin (Ultra Meeting).

Pirjo Soukki Pori Jazz, talousjohtaja

Raahen Rantajatsit

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

– Talous/2004 + -0 ,lipputulot -5%

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

a) 20 %, b) 50%, c) 15%, d) 15 %

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Yleisömäärä vakiintunut n. 4000 seutuville,ennätys 4300 v. 2003.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Homma pyörii vahvalla rutiinilla, nuoruuden into on jäänyt nuoruuteen.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Kaksi vetovastuullista, vastuullisuus määräytyy organisaatiosta: ohjelmiston suunnittelu, talous ja toimisto, rakentaminen/purku, kuljetus, backline, markkinointi ja ravintola omalla talkooväellä, jossa mukana n. 30 ihmistä. Lipunmyynti, järjestysmiehet ja grilli ulkoistettu. Talkooväkeä helppo saada, uusiutuminen ajoittain työlästä.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa?

– Paikallinen näkyvyys erinomaista, alueellinen / seutukunnallinen hyvää, valtakunnallinen huonoa (HS oli jo vähällä jaksaa näinkin kauas).

Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Sanomalehdet, paikallisradio.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

– Tuore ja moderni, uusien tuulien kautta niin lähelle avantgardea kuin sielu/Wigwam-väki sietää.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Suuren yleisön sietokyky on testattu Cecil Taylorin kautta 1998, sen jälkeen olemme uskaltaneet suunnitella vapaasti hengittäen. Harmi että Braxtonin svengaavat kvintetit jäivät 80-luvulle.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Hienointa oli Sclavisin henkeäsalpaava 90 minuuttinen ”välimeren säässä”.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa tulla juuri teille?

– Tässä olen huono, mutta pienen budjetin rajoissa on mahdollista löytää kultainen leikkaus haastavan musiikkityylin ja sosiaalisen viihtymisen risteytyksenä luonnonkauniissa merimaisemassa.

Pertti Kinnunen Rajatsi ry, puheenjohtaja

Keitelejazz

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

– Säistä huolimatta Keitelejazz meni hyvin myös taloudellisesti. Pääsylippuja myytiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

– Tämän kesän perusteella laskettuna lipputulot muodostavat 40% Keitelejazzin tuloista. Seuraavaksi suurin tulonlähde on oma ravintola 30% osuudella. Sponsorointi kattaa 13% ja julkinen tuki 12% festivaalin tuloista.

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Keitelejazzeilla eri illat vetävät eri määrän ihmisiä. Perinteisesti pop/rock- painotteisen torstai-illan yleisömäärä on pysynyt suunnilleen samana tai hieman laskenut, perjantain ja lauantain yleisömäärä taas noussut 2000-luvulla. Kokonaisyleisömäärässä on tapahtunut hienoista kasvua (nykyään 7000-8000 henkeä).

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Aina on paljon asioita, joissa on petraamisen varaa, vaikka suuri osa käytännöistä hoituukin rutiinilla. Joka vuosi pidämme kiivaita kehitys- keskusteluja mm. jazzalueen ja sen palvelujen suunnitelun osalta.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Festivaalin järjestelyistä vastaa 7-henkinen yhdistyksen johtokunta ja taiteellinen johtaja sekä taloudenhoitaja. Puheenjohtaja hoitaa toiminnanjohtajan paikkaa kesäkuukausien aikana palkattuna. Muuta palkattua henkilökuntaa ei yhdistyksellä ole. Festivaalin aikaan vapaaehtoisia on mukana reilu sata. Talkoolaisia on toistaiseksi riittänyt mainiosti, hallitukseen aina kaivataan ideoita omaavia ja työntekohalukkaita.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Olemme tyytyväisiä tämän vuoden näkyvyyteen. Jukka Hauru arvioi festivaalin Helsingin Sanomiin, lisäksi maakunnallinen näkyvyys toteutui Keskisuomalaisen, Sisä-Suomen Lehden ja muiden paikallisten medioiden, myös radioiden ja tv:n kautta.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

– Festivaalin tarjonta pidetään jatkossakin monipuolisena ja laadukkaana. Jazzin puolelta on tarkoitus esitellä sekä kotimaisia että ulkomaisia huippunimiä. Pääasiassa jazzesiintyjämme edustavat modernimpaa suuntausta. Mukaan mahtuvat myös muut rytmimusiikin edustajat oman alansa huippuina.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Ohjelmisto on melko hyvin tasapainossa tällä hetkellä, tarvetta suuriin muutoksiin ei ole. Pyrimme aina ottamaan yleisön palautteen ja toiveet huomioon seuraavaa vuotta valmisteltaessa.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Itse olin erittäin suuresti vaikuttunut saksalaisen Doppelmoppelin ilmaisusta ja ideoiden lennosta.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa tulla juuri teille?

– Keitelejazz on ihmisen kokoinen festivaali, joka kuitenkin panostaa huippulaadukkaaseen tarjontaan. Musiikki on kaiken lähtökohta, ja sitä kunnioitetaan kaikissa järjestelyissä.

Vilja Ruokolainen Keitelejazz, toiminnanjohtaja

Elojazz & Blues

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

– Tavoitteemme olisi saada voittoa noin 10% menobudjetista, jolloin sillä rahalla voisimme sitten talven mittaan järjestää konsertteja, jotka pienen yleisömäärän ja alhaisten lipunhintojen vuoksi ovat aina tappiollisia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että voitto on noin 5%. Hyvä näin, sillä 16 vuoden aikana aina joskus olemme joutuneet panemaan nimiä paperiin.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

a) Lipputulot ovat 35 % tuloista, b) julkinen tuki on 16%, c) varsinaisia sponsoreita meillä ei oikein selvästi ole siinä mielessä, että joku antaisi rahaa ilman vastinetta. Ehkä suurin tämäntapainen on paikallisen kaupunki- lehden toiminta. Lehti hoitaa pääosan mainonnastamme hankkimalla jokaiseen ilmoitukseen maksajat. Maksajayritysten logot ovat ilmoituksissa. Tämän tuen arvoksi arvioimme ilmoitusten listahintojen perusteella 10 % kokonaisbudjetistamme. Todellisuudessa se olisi vähemmän sillä itse maksaessamme saisimme paljon alennusta listahinnoista. Sampo-pankin kanssa meillä on pääsponsorisopimus neljäksi vuodeksi. Pankki antaa 500 euron Sampo-stipendin nuorelle oululaiselle jazzmuusikolle. Tärkeintä sopimuksessa on, että yritys sitoutuu tuomaan tietyn suurehkon määrän vieraitaan festareille ja ostaa heille liput sovittuun hintaan. Samalla tavalla meillä käy kymmenien muiden firmojen asiakkaita firmojen laskuun. Heidän kanssaan ei ole kirjallista sopimusta. Tällaisen yritysmyynnin osuus tuloista on 31%, mutta siitä on myös menoja (netto-osuus tuloista on 23%). Tässä a-,b- ja c-kohdissa mainittujen tulo-osuuksien summa onkin jo 92% eli tuloja muualta on aika vähän.

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Festari aloitettiin vuonna 1989 pienenä picnic-tapahtumana. Pian siirryttiin paikallisen ylioppilastalon pihapiiriin ja vuonna 1999 tila kävi ahtaaksi ja siirryttiin Kuusisaaren huvipaviljongin pihapiiriin. Sinne vuokrataan lava ja yleisötelttoja. Telttoja on jouduttu lisäämään aina silloin tällöin. Kuusisaaren vuosina olemme vähitellen rakentaneet nykyiset yritys- asiakassuhteet. Sitä kautta tulee aina porukkaa, joka ei ole ollut jazzista kiinnostunutta, mutta aina sieltä joku ”syttyy jazziin”, kuten mainoslauseemme kehottaa. Tähän asti kasvua on ollut, mutta näiltä seuduilta tuskin enää voi löytyä enempää asian harrastajia. Pitäisi profiloitua valtakunnalliseksi tapahtumaksi, mutta sitten meidän pitäisi palkata väkeä ja tähän asti olemme tehneet tätä työtä talkoohengessä. Emme uskalla laajentua.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Homma on hallussa 16 vuoden rutiinilla. Ainahan jotakin pientä, tietysti.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Tässäpä hyvä kysymys. Meitä on Jazz 20 ry:n hallituksessa 12. Yhdessä ideoimme koko ohjelman. Meillä ei ole taiteellista johtajaa. Emme yleensä pyydä mitään tiettyjä bändejä, emme ole käyttäneet teemoja, vaan valitsemme tarjolla olevista bändeistä. Tämä on luultavsti halvin tapa rakentaa festari. Varsinaisen festarin aikana yksi meistä on festivaalipäällikkö, joka tekee kaikki käytännön suunnitelmat ja jakaa tehtävät jne. Sitten on kuljetuspäällikkö, hyvinvointipäällikkö, turvallisuuspäällikkö jne, kaikki tästä 12 porukasta. Tiedottajan osa lankeaa yhdistyksen puheenjohtajalle. Ennen käytimme talkooporukkaa lipunmyyntiin ja järjestysmiehiksi. Nyt rakennamme talkoilla lavan kaiutintorneineen ja mainoksineen, mutta lipunmyynnissä on palkattuja opiskelijoita ja järjestysmiehet hoitaa ravintolayrittäjä. Ei se lipunmyynti sujunut talkoilla, kun ei kukaan halunnut ottaa vetovastuuta ja työvuorojen oli oltava lyhyitä. Nyt ei kukaan valita ja homma hoituu. Rakennushommiin saa helposti talkooporukkaa noin 5-6 henkeä. Ikääntymisongelmia on. Hallitustamme ei ole saatu uudistumaan ja em. ongelma on syntynyt ja syntymässä. Motivaatio heikkenee ajoittain ja vapaa-aika käy vähiin. Tämä käy jo työstä. Monesti herää kysymys, että miksi teen tällaista, mutta pari viikkoa festarin jälkeen on pää täynnä uusia ideoita ensi vuodeksi. Erityisesti yleisöltä tulleet kiitokset nostavat mieltä ja ensi vuonna teemme oikein kunnon festarit, että näkevät ettei tämä ollut vielä mitään.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Olemme tyytyväisiä. Kuten edellä kerroin ilmaisjakelulehdestä, saamme näkyvyyttä hyvin. Kaleva kirjoittaa ihan kiitettävästi hieman ennen festaria ja tietysti arvostelut. Juttuja on ollut myös muissa paikkakunnalla ilmestyneissä lehdissä. Onpahan jotakin pientä ollut iltapäivälehdissäkin.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

Erityisesti yritysasiakkaita varten meillä on blues-ilta perjantaina. Jazzia soitetaan lauantaina, suosittu big band -konsertti konserttisalissa ja illalla ulkoilmakonsertti lavalla. Väliöinä on jatkoklubeja ravintoloissa. Sunnuntaina on jazzmessu ja lastenjatsit. Emme halua esittää korkeasti taiteellista jazzia. Raahe tekee sen. Me haluamme esittää korkeatasoista kansainvälistä viihteellistä bluesia ja jazzia. Ohjelma pyritään rakentamaan sellaiseksi, että jokainen löytää sieltä musiikkia omaan makuunsa.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Ei ainakaan suuria muutoksia ole tulossa. Jatkoklubit eivät ole enää vetäneet kuten ennen. Niihin tulee muutoksia.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Ruotsalainen yhtye MYNTA, joka soitti intialaissävytteistä musiikkia eri maista. Intialaisuuden toi tablamestari Jai Shankar ja maailma laajeni kuubalaisen viulistin Santiago Jimenezin sävelin. Ruotsalainen Aders Hagberg toi mukaan ruotsalaisen jazzin sopraanosaksofonillaan. Tämä ei ole yksin minun mielipiteeni vaan monen, monen muun. Toinen kohokohta oli UMO:n Count Basie 100 vuotta -konsertti Madetojan salissa. Se oli yksi Elojazzien kaikkien aikojen huippuhetkistä.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa tulla juuri teille?

– Eiköhän tuota mainosta tullut jo edellä. Pohjois-Suomen festarit ovat kaikki hyviä. Kaikki on rakennettu omalla tavalla ja niissä viihtyy.

Jaakko Eloranta Jazz 20 ry, puheenjohtaja

Viapori Jazz

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti? Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

– Lipputulot ovat 45 % tulopuolesta. Lipputulojen lisäksi julkinen tuki on noin 10 % ja yhteistyökumppaneilta tulee toinen 45 %.

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

– Viapori Jazz myydään pääosin etukäteen. Viapori Jazz pidetään tulevaisuudessakin pienimuotoisena festivaalina eikä pääsylippujen kokonaismäärä tule kasvamaan merkittävästi. Näin etenemme herkän linnakesaaren ja olemassaolevien ”konserttisalien” ehdoilla. Viapori Jazziin mahtuu joka vuosi noin 2000 ensimmäisenä lippunsa ostanutta, eli yleisömäärämme ei kehity vaan toivottavasti pysyy.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi petraamisen varaa?

– Älykkäät talkoolaiset ovat korvaamaton voimavara. Viapori Jazzin talkoolaiset ovat meillä keskipisteessä. He suuntaavat osaamisensa ja tarmonsa neljään eri kohderyhmään; yleisöömme, muusikoihimme, tukijoihimme ja omaan joukkoomme. Tänä vuonna meille kehittyi organisaatio, jossa oli oikeanlaisia ihmisiä oikeissa paikoissa. Festivaalityössä täytyy ehdottomasti olla hauskaa. Työmäärän pitää mahdollistaa festivaalin konserttiannista nauttimisen.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

– Viapori Jazzin vastuullinen järjestäjä on Viapori Jazz ry. Yhteistyösopimusten kautta saamme järjestelytyöhön vahvaa tukea muilta oman kylän yhdistyksiltä mm. Suomenlinnalaisten taiteilijoiden Viapori Forumilta sekä Suomenlinnan Urheilijoilta. Johtoryhmän muodostavat taiteellinen johtaja Jukka Perko, Viapori Jazz ry:n puheenjohtaja Esa Toivanen sekä tuottaja Lassi Ikäheimo. Em. trio kantaa myös taloudellisen vastuun. Palkatun henkilöstön muodostavat muutama erikoisosaajaa mm. äänisuunnittelijat Miikka Huttunen ja Kalle Vanhapelto sekä valosuunnittelija Jarkko Lievonen että kuljetuslogistiikasta vastaava Jermu Koivukoski. Varsinaista talkooväkeä on noin 30. Olemme onnellisessa asemassa. Meillä ei ole ollut mitään ongelmia talkoväen saamisessa. Siitä pitävät huolen Suomenlinnan hyvä ”kylähenki” sekä yhteinen ylpeys saada tehdä persoonallista ja tasokasta tapahtumaa.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

– Oikeat uutiset ylittävät uutiskynnyksen. Viapori Jazz on tarjonnut joka vuosi aivan uutta musiikkia. Tänä vuonna noin 90 minuuttia kantaesityksiä Viapori Big Bandille konsertissa ”Musiikkia syntymättömiin elokuviin”. Viime vuonna esitettiin kokonainen konsertti Luis Pasquetin uutta tuotantoa UMO:lle. Olemme huomanneet että kun on oikeita uutisia, niin uutiskynnys ylittyy. Helsingin seudun kovasta tapahtumatulvasta huolimatta Viapori Jazz näkyi ja kuului ennakkoon mm. MTV 3:n aamu-uutisissa, TV 1 kulttuuriuutisissa sekä YLE 1:n, Sävelradion, Radio Helsingin ja Groove FM:n haastatteluina. Konserttiarvosteluita kirjoittivat suurimmista lehdistä mm. Helsingin Sanomat ja HBL.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

– Viapori Jazz esittelee suomalaisia huippumuusikoita uudessa valossa. Taiteellisen johtajamme Jukka Perkon yksi kantava ajatus on tuoda tutut muusikot esille erilaisessa yhteydessä kuin mihin yleensä on totuttu. Tänä vuonna Antti Sarpila esitti Severi Pyysalon uutta tuotantoa, Pekka Pohjolalla olikin akustinen bändi, J. Karjalainen esiintyikin jazzveikkojen kanssa, Jarmo Saari ja kumppanit esittivätkin uutta bossanovaa jne. Toinen keskeinen ajatus on kotimaisuus. Ei siksi että ulkomaisissa olisi mitään huonoa vaan siksi että suomalainen jazz on kansainvälistä tasoa ja sen kärki on leveä.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

– Ei ole.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket vuonna 2004?

– Viapori Jazzista on jätetty täytekonsertit pois. Viapori Jazz sisälsi tänä vuonna 11 erilaista, loistavaa konserttia. On täysi mahdottomuus nostaa niistä joku hienoimmaksi hetkeksi.

Lassi Ikäheimo Viapori Jazz, tuottaja

Festaribarometrin toimitus: Pentti Ronkanen.