Photos: Ville Hyvönen, Antti Ahonen ; Cover: Ville Hyvönen.

1. Vertigon preludi
2.Olisi pitänyt kertoa
3.Bindu
4.Rouva dokaa
5.Kerron sinulle salaisuuden
6.Luulot pois
7.Raadon kanto
8.Spirit S
9.Eno Slim
10.Gefunden
11.Aavetanssi
12.Mestarin teema
13.Lentobiisi
14.Vertigo stomp

All songs written by Verneri Pohjola, Joonas Riippa & Aki Rissanen.

Verneri Pohjola (tp, rec, cl, perc), Aki Rissanen (p, keyb, baritone horn, perc), Joonas Riippa (dr, perc, b, xyl).

Recorded and mixed by Tommi Vainikainen at Finnvox
Mastered by Svante Forsbäck at Chartmakers

Kristian Smedsin ohjaama Paul Austerin näytelmä ”Mr. Vertigo” oli syksyn 2010 suuria menestyksiä Suomen Kansallisteatterissa. Näytelmän musiikista vastasivat Verneri Pohjola (trumpetti), Aki Rissanen (piano) ja Joonas Riippa (lyömäsoittimet). Tuo musiikki on nyt julkaistu levyllä ja esityksen musiikki toimii mainiosti myös omana itsenäisenä teoksenaan. Kolmikko loihtii juuri sellaisia tummanpuhuvia melodioita, joiden tulkkina Verneri Pohjola loistaa. Aki Rissasen on hienostuneen hienovarainen pianisti ja Joonas Riippa tavoittaa lyömäsoittimillaan laajan asteikon herkistä äänipiirroksista jylhään pauhuun. Kokonaisuus on vahva, vaikka pari efektinomaista esitystä jää hieman irrallisiksi, ehkä kielimään musiikin alkuperästä näyttämömusiikkina.

Photos: Olli Suutela & Aki Suvanto ; Design: Aki Suvanto.

1.Jump Monk
2.Pithecanthropus erectus
3.Ecclusiastics
4.Fables of Faubus
5.Duke Ellington’s sound of love
6.East-coasting
7.What love?
8.Jelly roll

All compositions by Charles Mingus.

Jukka Eskola (tp, fl-h), Mikko Innanen (as, bs), Jussi Kannaste (ts), Mikko Helevä (org), André Sumelius (dr).

Produced by André Sumelius
Recorded 9/2010 at Master Recording Studios
Recorded and mixed by Suikki Jääskä
Mastered by Henkka Niemistö at Chartmakers

Rumpali André Sumeliuksen johtama Tonight At Noon-kvintetti käy epäröimättä säveltäjä, basisti ja yhtyeenjohtaja Charles Minguksen (1922 – 1979) musiikin kimppuun. Aihe on vaativa, sillä Mingus on epäilemättä eräs jazzin suurimpia hahmoja ja hänen musiikkinsa klassista. Vanhan kunnon ajan tapaan yhden päivän aikana analogisesti nauhalle tallennettu äänite onnistuu kirkkaasti; akustinen soundi on luontevasti dynaaminen ja yhtye kulkee vaivatta. Musiikki on selvästi tunnistettavaa Mingusta; värikästä, rehevää, älykästä ja svengaavaa jazzia. Toisaalta Tonight At Noon tavoittaa enemmän kuin pelkän kunnianosoituksen, syntyy raikasta ja muusikoiden omaa nykyjazzia. Sumeliuksen lisäksi yhtyeessä soittavat saksofonisti Jussi Kannaste ja Mikko Innanen, trumpetisti Jukka Eskola ja basso-osuuksistakin vastaava urkuri Mikko Helevä. Yhdessä he on luoneet erään viime aikojen parhaista jazzlevyistä.

1.Something (Hamrå)
2.Hatch (J. Toivanen)
3.Lahppoluobbal (Stubø)
4.All lights on (J. Toivanen)
5.Attrapp (Stubø)
6.Czech nymph (J. Toivanen)
7.Fly (Hamrå, J. Toivanen, Stubø)
8.Parmacheene belle (Stubø)
9.Slow walking water (Stubø)
10.Kiruna (J. Toivanen)
11.Nothing (Hamrå, J. Toivanen, T. Toivanen, Stubø)
12.Last station (Hamrå)

Håvard Stubø (g), Joona Toivanen (p), Tapani Toivanen (b), Fredrik Hamrå (dr).

Produced by Jazz & Fly Fishing
Executive producers: Håvard Stubø, Tord Rønning Krogtoft
Recorded 3/2010 by Johannes Lundberg at Studio Epidemin, Gothenburg
Tracks 6 and 9 recorded 10/2010 by Jazz & Fly Fishing at Studio B11, Gothenburg
Mixed by Mikko Raita at Studio Kekkonen, Helsinki
Mastered by Svante Forsbäck at Chartmakers, Helsinki

Pari vuotta sitten suomalaiset muusikkoveljekset Joona ja Tapani Toivanen (piano ja basso) sekä norjalaiset Håvard Stubø ja Fredrik Hamrå (kitara ja rummut) toteuttivat kuningasajatuksensa yhdistää kaksi itselleen tärkeää asiaa, jazzin ja perhokalastuksen. Syntyi ainutlaatuinen yhtye Jazz & Fly Fishing, joka kiersi pohjoismaisia kalastusjokia ja jazzfestivaaleja (mm. Kalottjazz & Blues). Kiertueelta kuvattiin dokumenttielokuva ja jokin aika sitten julkaistiin myös yhtyeen ensimmäinen levy ”Slow Walking Water”. Levylle on tallennettu omaperäinen yhdistelmä kepeästi kulkevia grooverytmejä ja rauhallista pohjoismaista jazzmietiskelyä. Vaivaton svengin pinta läikehtii valossa, vain paikoin syvyyden tumma uhka vakavoittaa tunnelmaa.

Cover design: Pekka Tuppurainen.

1. Abdulmajid
2. Tick Tock
3. Lucilfer
4. Gentlemen, Get the Thing Straight for Once and for All
5. Les Contrastes, Part. 1
6. Un homme avec un chapeau
7. Wolkenbügel
8. Nos. 9 & 14
9. Tarzan…
10. …And the Leopard Woman
11. 祈り
12. Alphaville
13. Weeping Wall
14. Some Are
15. The Sun Also Rises
16. A Call to Arms
17. Good Evening / Believe
18. South Side Story
19. The Stuff That Dreams Are Made of (Joel Cairo, Kasper Gutman, Wilmer Cook)
20. The Big Sleep
21. The Right House to the Left
22. Frost
23. Contempt
24. Volonté
25. Carré Noir
26. Le Dernier
27. V-2 Schneider

Magnus Broo (tp, perc), Mikko Innanen (as, ts, ss, bs), Pekka Tuppurainen (electronics, g, b, v, perc…), Aki Rissanen (p, perc), Joonas Riippa (dr, perc, rec, hca)

with contributions from:  Jori Hulkkonen (synt), Antti Lötjönen (b).

Ilma Records-levymerkki julkaisi vuonna 2008 ensimmäiset kolme levyään, joilla liikuttiin rohkeasti kokeellisen musiikin tutkimattomilla rajamailla. Ilma Recordsin perustajan ja tuottajan Pekka Tuppuraisen ideoima uusin projekti ”Röd/Blå” kokoaa jälleen yhteen ensimmäisillä levyillä esiintyneet saksofonisti Mikko Innasen, pianisti Aki Rissasen ja rumpali Joonas Riipan, jotka nyt soittavat yhdessä ruotsalaisen trumpetistin Magnus Broon kanssa.

Tuppurainen ja kumppanit kokoontuivat äänitysstudioon tammikuussa 2009. Neljässä päivässä tallennettiin peräti 11 tuntia musiikkia, josta osa perustui sävellyksiin ja osa improvisoitiin paikan päällä. Tuppurainen kokosi materiaalista kahden tunnin mittaisen elektroakustisen tupla-cd:n, jolla kohtaavat ennalta äänitetyt soundit, akustiset instrumentit, vanhat analogiset syntesoijat ja sekalaiset äänenlähteet säkkipilleistä ja sanelukoneista erilaisiin lyömäsoittimiin.

Alunperin Tuppuraisen ajatuksena oli tehdä versioita David Bowien musiikista ns. Berliini-trilogian ajoilta, jolloin Bowie kokeili elektronisen musiikin mahdollisuuksia yhdessä Brian Enon kanssa. Tarkoitus oli samalla pyrkiä Krysztof Komedan, Tomas Stankon ja Edward Vesalan tapaiseen eurooppalaiseen jazzsoundiin ja musiikin piti rakentua radiolähetyksen muotoon sekä hakea innoitusta kylmän sodan ristiriitaisesta ilmapiiristä.

Lopulta nämä alkuideat jäivät syrjemmälle elokuvallisemman ajattelun tieltä, mutta ne ovat edelleen mukana tuomassa omat ulottuvuutensa levylle. Tupla-cd:n kumpikin levy näet alkaa ja päättyy versioilla Bowien musiikista ja kylmä sotakin vilahtaa mukana, kun nauhoitteet mm. Richard Nixonin väittelystä Nikita Hruštšovin kanssa leikataan osaksi äänikuvaa.

Välillä vapaamuotoinen soundien virta pysähtyy maalaamaan staattisia äänimaalauksia, välillä virrasta kasvaa esille intensiivinen groove, akustisilla soittimilla luotu svengi, jonka keskellä kipunoivat, rätisevät ja suhisevat Tuppuraisen sähköiset purkaukset. Yhteispelistä syntyy välillä hyvin rosoinen ja välillä jopa levollisen herkkä soundimaailma. ”Röd/Blå” on hyvin moniulotteinen, musiikinlajien välisistä rajoista piittaamaton teos, jonka rikkaan kudoksen yhtenä sävynä esille nousee myös edellä mainittu eurooppalaisen jazzin henki.

Ilma Recordsin ensimmäisten levyjen tavoin ”Röd/Blå” on viimeistelty tuote. Se on pakattu kauniiseen pahvikoteloon, jonka kansitaide keskustelee musiikin kanssa visuaalisesti. Vanhaan hyvään malliin paketin mukana tulee tekstivihkonen, josta voi muusikkoesittelyjen lisäksi lukea Tuppuraisen laajan selostuksen levytysprojektista ja sen taustoista.

1.Pohjois-Raaga (Innanen, Kallio)
2.35 (Kallio)
3.Naki (Innanen)
4.Suna no otoko (Innanen, Kallio)
5.Pitfall (Innanen, Kallio)
6.Merkur (Innanen, Kallio)
7.Linnut (Innanen, Kallio)
8.Kannelmäki (Innanen, Kallio)
9.Adler (Innanen)
10.15 poliisia (Innanen)
11.Etelä-Raaga (Innanen, Kallio)

Mikko Innanen (ss, as, ts, bs, voice, whistles, bells, perc…), Mika Kallio (dr, gongs, whistles, kantele, perc…).

Produced by Mika Kallio & Mikko Innanen
Recorded and mixed 9/2009 by Esa Kotilainen at Musapaja, Kuusankoski
Mastered by Markku Veijonsuo at Varistoteles Studios, Helsinki

Saksofonisti Mikko Innasen ja lyömäsoittaja Mika Kallion toinen levy ”Silence” on kaukana harmittomasta taustamusiikista. Molemmat muusikot soittavat varsinaisten instrumenttiensa lisäksi sekalaista joukkoa muita soittimia ja äänenlähteitä, kuten erilaisia pillejä, kelloja, astioita, lyömäsoittimia ja kanteletta. Levy tuo mieleen 1980-luvulla huippukauttaan eläneen Art Ensemble of Chicago -yhtyeen ja sen lähipiirissä toimineiden muusikoiden ilmaisun. Kuunteluelämyskin on samankaltainen; pikkusoittimilla luodaan toki rikkaita äänimaailmoita, mutta todelliseen asiaan päästään vasta, kun soittajilla on oikeat soittimensa käsissään.

1.The more I look at you (Lassy, James)
2.Shifting winds (Lassy)
3.Ya dig (Lassy, James)
4.Some love (Lassy)
5.Deeper into (Lassy)
6.Fooling Rosetta (Lassy)
7.Backyard puma (Lassy)
8.Buzz beater stomp (Lassy, Mäkynen)

Timo Lassy (ts, bs), José James (voc), Jukka Eskola (tp), Ari Jokelainen (as), Mikko Mustonen (tb), Georgios Kontrafouris (p), Antti Lötjönen (b), Teppo Mäkynen (dr), Abdissa Assefa (perc).

Produced by Timo Lassy & Teppo Mäkynen
Recorded 4/2009 at YLE M1 by Miikka Huttunen
Mixed by Miikka Huttunen at Neomusic
Mastered by Svante Forsbäck at Chartmakers

”Round Two” on saksofonisti Timo Lassyn toinen levy, jolla soittava oktetti tuottaa mehukkaan soundin ja takavuosikymmenien amerikkalaisesta jazzista vaikutteensa ammentava svengi onnistuu kotimaisilta muusikoilta uskottavasti. Pari hyppysellistä nykyajan tanssijazzin aineksia tuorestaa soundin ja ilmaisun ajan tasalle. Yhtyeenjohtajan muhkean soundin ohella huomiota kiinnittää rumpali Teppo Mäkysen ekonomisesti toimiva rumputyöskentely. Amerikkalainen laulaja José James on lennätetty vahvistukseksi kahdelle raidalle ja hänen tyylikäs laulunsa onkin mukava lisä. Lopulta luistavasti svengaava levy jää hieman kevyeksi; ripaus elämänmakuisempaa intensiteettiä olisi tehnyt terää.

Cover art: Juhana Blomstedt ; Photo: Jukka Mykkänen ; Design: Juha Lökström & Santtu Parikka.

1.Shimmer of fallen stars (Haarla)
2.Ronda (Aaltonen)
3.Rautapallo (Krokfors)
4.Blessing (Haarla)
5.Good old times (Aaltonen)
6.Agape (Haarla)
7.Never ending sea (Krokfors)
8.Consolation (Aaltonen)
9.Reflections (Aaltonen)
10.Ice breaking (Haarla)

Juhani Aaltonen (ts, fl, a-fl), Iro Haarla (p, harp), Ulf Krokfors (b), Reino Laine (dr)

Produced by Petri Haussila
Recorded 8/2008 at Mango Studios, Porvoo, by Esa Santonen
Mixed and mastered by Henrik Otto Donner & Esa Santonen at DER, Tammisaari

Juhani Aaltonen pysytteli pitkään syrjässä suomalaisen jazzelämän keskiöstä ja keskittyi hengelliseen musiikkiin. Hän palasi 2000-luvun alussa takaisen musiikillisen äidinkielensä eli free jazzin pariin, kun trio basisti Ulf Krokforsin ja rumpali Tom Nekljudowin kanssa syntyi. Nyt Aaltosen on koonnut uuden kvartetin yhdessä Krokforsin, pianisti Iro Haarlan ja rumpali Reino Laineen kanssa ja julkaissut levyn ”Conclusions”, joka on Aaltosen itsensä mukaan yhteenveto hänen koko tähänastisesta urastaan. Lopputulos on hyvin mietteliästä, vahvasti improvisaatioon perustuvaa free jazzia; ehjä ja jopa harras kokonaisuus.

Photo: Kaapo Kamu ; Sleeve: A. Eerikäinen.

1.Stones tones (Ojajärvi)
2.Tempus fugit (Ojajärvi)
3.Beats me (Ojajärvi)
4.Modest enough (Ojajärvi)
5.With you (Ojajärvi)
6.To be honest (Ojajärvi)
7.Once upon a summertime (Michel Legrand)
8.Just a matter of time (Ojajärvi)
9.Timbuktu (Far away) (Simons)

Olli Ojajärvi (ts), Jan Simons (b), Markku Ounaskari (dr).

Produced by Olli Ojajärvi, Jan Simons
Recorded 10/2007 at Studio M1, YLE, by Jukka Viiri
Music produced originally for YLE by Veli-Pekka Heinonen
Mixed by Miikka Huttunen
Mastered by Svente Forsbäck at Chartmakers

Olli Ojajärven trion ”Out of Mind” on yllättävän perinteinen levy, ainakin ollakseen groove- ja klubijazzista tunnetuksi tulleen Ricky-Tick Recordsin tuotantoa. Ojajärven trion musiikki tuo mieleen Sonny Rollinsin trion vuosikymmenten takaa, varsinkin kun etupäässä Ojajärven käsialaa olevat sävellykset viittailevat huolettomasti tunnettujen jazzstandardien suuntaan. Olli Ojajärvi Trio tunnustaa selkeästi väriä; musiikki on luonnollisesti svengaavaa ja juurensa tunnustavaa ajatonta jazzia. Ojajärven lisäksi yhtyeessä soittavat basisti Jan Simons ja rumpali Markku Ounaskari.

1.Lightning’s Surprise
2.Spark Revolves
3.Karhea
4.Monk’s Grief
5.Back to Joy
6.Brave
7.Free Hilu
8.Freedom of Key
9.Peace In Piece
10.Hot Caliber Cuckoo
11.What If
12.Forest Dojoing

All music by Esa Pietilä.

Esa Pietilä (ts, kellot, gongit).

Äänitetty 6.-8.6.2007 Varistosteles-studiolla Vantaalla
Äänitys, miksaus ja masterointi: Markku Veijonsuo
Tuotanto: Esa Pietilä

Esa Pietilä on antanut soololevylleen osuvasti nimen ”Karhea”, sillä Pietilä veistää tenorisaksofonillaan levylle joukon rosoisen karkeita soundipintoja ja improvisaatioita. On selvää, että yhdellä saksofonilla soitettu levy ei voi olla vain taustamusiikkia, vaan se vaatii kuulijaltaan keskittymistä ja pysähtymistä musiikin äärelle. Sellaiselle kuulijalle Pietilä puhuu hyvin suoraan ja soittaa musiikkia, joka on täysin vailla kaikkea hienostelua. Karheuden keskeltä välittyy kuitenkin karu kauneus.

Cover photo: Tiina Airanne ; layout Arja Heinilä.

1.Kuluu ikä laulamattaki = The time passes even without singing (Mäkelä)
2.Sinä levität kartan = You spread the map (Mäkelä)
3.En tullut tähän jäädäkseni = I didn’t come here to stay (Mikko Hassinen)
4.Veljet = Brothers (Viinikainen)
5.Foolish stuff (Mäkelä)
6.On neidolla punapaula = The young girl has a red scarf (trad.)
7.Kun laskee kädestään kynän ja paperin = When you put down the pen and the paper (Mäkelä)
8.Pingottunut minuus = My strained self (Mäkelä)
9.Valoisa = Bright (Mäkelä)
10.Hällnäs (Olli Kari)
11.Runo = Poem (Mäkelä)
12.Somewhere (Leonard Bernstein)

Mirja Mäkelä (voc), Teemu Viinikainen (g), Lasse Lindgren (b)

+ 2, 10, 12: Olli Kari (acc)
+ 1, 6, 9: Jussi Lehtonen (perc)
+ 6: Manuel Dunkel (ss)

Produced by Mirja Mäkelä, Otto Donner
Recorded 1/2008 at Seawolf Studios by Miikka Huttunen
Mixed at Neomusic Studio by Miikka Huttunen
Mastered by Svante Forsbäck, Chartmakers

Suomen eturivin jazzlaulajiin kuuluva Mirja Mäkelä on julkaissut omia äänitteitä harvakseltaan. Debyyttilevy “Secret Playground” ilmestyi jo vuonna 2000 ja ruotsalaisen nykyjazztrion Berger-Knutsson-Spering kanssa äänitetty hieno “Arco íris” vuonna 2003. Uusin kolmas levy “Runoisa” julkaistiin kesän korvalla. Uutuudella pääosassa on Mäkelän oma tio, jossa laulajan lisäksi soittavat kitaristi Teemu Viinikainen ja Lasse Lindgren akustisella bassokitaralla. Muutamilla raidoilla kolmikko saa tukea Jussi Lehtosen lyömäsoittimista, Olli Karin hanurista ja yhdellä raidalla Manuel Dunkelin saksofonista.

“Runoisa” on äänimaailmaltaan miellyttävän ilmava, akustinen kokonaisuus, joka tulee koruttomasti ja vähäeleisesti hyvin lähelle kuulijaa; kuulostaa ikään kuin muusikot soittaisivat pienen jazzklubin lavalla tai jopa kuulijan olohuoneessa. Mäkelän kuulas laulu puhuttelee suoraan, eikä hän tarvitse lauluunsa mitään ylimääräisiä koristeita. Laulu elää luontevan vaivattomasti musiikin rytmin varassa, mikä luo musiikkiin jazzin henkeä, vaikka levyn laulut sinänsä ovat aika kaukana perusjazzin maailmasta.

“Runoisa” lähestyykin ilmaisussaan intiimiä laulelmaa, mitä taitavasti rakennettu ohjelmisto vain korostaa. Mäkelä on valinnut levylle enimmäkseen omia sävellyksiään, joita hän tehnyt kotimaisten runoilijoiden (mm. Sanna Karlström ja Kirsi Kunnas) teksteihin. Mukana on myös pari kansansävelmää, muiden kotimaisten muusikoiden sävellyksiä sekä lopuksi versio vielä Leonard Bernsteinin laulusta “Somewhere”.

Ensikuulemalta hieman tasapaksulta vaikuttanut kokonaisuus saa useamman kuuntelukerran jälkeen eloa, kun levyn rikkaat sävyt ja hienot yksityiskohdat alkavat paljastua. Esimerkiksi Teemu Viinikaisen akustinen kitara soi koko ajan huikean moniulotteisesti. Viinikaisen Anni Sinnemäen tekstiin säveltämä rennosti keinahteleva “Veljet” kuuluu levyn parhaimmistoon ja Mäkelän säveltämä “Kun laskee kädestään kynän ja paperin” svengaa hieman vanhan jazzin tyyliin. Mieleen jäävät myös hanurin värittämä sanaton laulu “Hällnäs” sekä tuttu kansansävelmä “On neidolla punapaula”, johon Manuel Dunkelin luo kirpeän sopraanosaksofonisoolon.